PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE MÄNTTÄ-VILPPULAN METSOMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-SELOSTUKSESTA (VIITE PIRELY/6680/2023) 21.11.2024

HANKE

YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeesta seuraavasti:

”Eurowind Energy Oy suunnittelee enintään 8 voimalan rakentamista Pirkanmaalle, Mänttä-Vilppuan kaupungin alueelle. Hankealue on 950 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee Keuruun kaupungin ja samalla Keski-Suomen maakunnan rajalla. Osana hanketta suunnitellaan myös sähkönsiirto kantaverkkoon 110 kV:n voimajohdolla. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti sijaitsee Mänttä-Vilppulan ja Keuruun kaupunkien alueella ja on 12,1 kilometriä pitkä.

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tuulivoimalla. Hankkeen kokonaistehoksi on suunniteltu 52 MW (megawattia), ja sähkön tuotannoksi arvioidaan 120 Gwh (gigawattituntia) vuodessa. Määrä vastaa noin 6 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista energian kulutusta.

Suunniteltujen voimaloiden pyyhkäisykorkeus enintään 252 metriä maanpinnasta. Rakentamisen vaatima pinta-ala muodostuu voimalapaikoista, joka on noin 1,5–2 hehtaaria/voimala. Hankealueella suunnitellaan rakennettavaksi voimaloiden ja voimalapaikkojen lisäksi uutta tieverkostoa, sähköasema, akkuvarasto sekä väliaikaisia työmaa-alueita. Maankäyttö muuttuu noin 43 hehtaarin

alueella, joka vastaa 4,5 % koko hankealueesta.”

Hankealueen ja sen ympäristön linnustoarvot

Hankealue sijaitsee usean merkittävän MAALI-alueen vieressä tai lähituntumassa.

1) Hankealueen itäinen reuna sijaitsee osin maakunnallisesti tärkeän Keuruun Riihon lentoreitillä ( MAALI 710 184) Tätä lentoreittiä käyttävät kotkat, hanhet, kurjet, petolinnut (kuten hiirihaukka, piekana). Alue on pullonkaula-aluetta. Tarkkoja lentoreittejä ei kuitenkaan tiedetä.

2) Riihon alue on myös tärkeää linnuston pesimäaluetta ja muutonaikaista levähtämisaluetta (MAALI 710147). Alueella on peltoa ja järviä.

3) Keuruun Haapamäen-Karjuvuoren metsien MAALI-alue (710135) sijaitsee lähimmillään hankealueesta 4.5. km pohjoiseen.

4) Ukonselän MAALI-alue (710153) on lähimmillään vain 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Ukonselkä muodostaa muuton johtolinjan. Ukonselkä on myös tärkeä muuttolintujen levähtämisalue. Ukonselän pesimälinnusto on arvokasta, muun muassa selkälokki (EN), kuikka, härkälintu (NT), kalatiira, naurulokki (VU) ja nuolihaukka.

5) Mänttä-Vilppulan runsaslahopuustoinen Kaiturin metsä ( MAALI-alue 710139) sijaitsee 2.5. km etäisyydellä lähimmillään hankealueesta länteen.

6) Kaukasen erityisen tärkeä lentoreitti (MAALI-alue 710185) yhdistää Ukonselän ja Keurusselän sijaiten lähimmillään 3.5 km hankealueesta kaakkoon. Alue on pullonkaula-aluetta. Tämä lentoreitti on yksi Keski-Suomen merkittävimmistä lintujen lentoreiteistä. Sitä käyttävät kahlaajat, vesilinnut, hanhet ja merikotkat.

Metsomäen tuulivoimahanke on suunnitteilla hyvin arvokkaalle linnuston pesimä- ja muuttoalueelle. Tästä syystä esimerkiksi linnustoselvitykset on tehtävä huolellisesti ja käyttäen riittävästi aikaa. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava.

LINNUSTOSELVITYKSET

Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?

Sequence=1

”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe-

simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että

edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri-

tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja

lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.

Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis-

piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul-

kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa,

kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen

reviirikartoituksia keväällä ja kesällä.

Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan

kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu-

rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan

ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista

vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään.

Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä-

Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”

Pöllöselvitys

Pöllöselvitys tulee tehdä ainakin kahtena pesimäkautena, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesimisintensiteetti ovat riippuvaisia ravintotilanteesta. Muutoinkin pöllöjen huhuilu vaihtelee tuntuvasti yöstä toiseen, Lisäksi useat vakiintuneet pöllöparit eivät huhuile eivätkä ääntele välttämättä kovin aktiivisesti.

Pöllöselvitys perustuu pisteiden kuunteluun kaksi kertaa, 16.3.-17.3.2023 ja 30.3.-1.4.2023. Alueelta havaittiin kolme pöllölajia: viirupöllö, varpuspöllö ja helmipöllö. Havaintotulokset osoittavat, että alueella on hyvin pöllöjä. Pöllöjen suosimat alueet tulisi jättää mahdollisimman suuressa määrin ennalleen. Helmipöllöjen reviirien sijainti jäi ilmeisen epäselväksi. Helmipöllö on kovasti vähentynyt laji. Helmipöllön kannan hiipuminen näkyy erityisen hyvin Pirkanmaalla. Helmipöllö on silmälläpidettävä laji (NT). Varpuspöllö on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut laji (VU).

Pöllöselvitys vaatii täydennystä jatkossa. Perusteltua on, että jatkossa tuulivoimalahankkeiden pöllöselvityksiin edellytetään kolme kuuntelua pisteillä.

Metsäkanalintuselvitys

Metsäkanalintuselvitys on tehtävä ainakin kahtena keväänä peräkkäin, jotta selvitys antaisi luotettavamman kuvan alueen metsäkanalintukannasta. Metsäkanalintuselvitys tehtiin 31.3.2023-1.4.2023 ja 28.4.-29.4.2023. Arviointiselostuksessakin todetaan, että epävarmuustekijöinä olivat alueen laajuus ja käyntikertojen määrä sekä vain yhden vuoden selvitysaika. Tästä epävarmuudesta huolimatta hankealueelta tehtiin runsaasti metsäkanalintuhavaintoja. Teeren soidinpaikkoja löydettiin 14. Hankealue on näin ollen erityisen hyvää metsäkanalintualuetta. Metsäkanalintujen nykyinen ahdinko edellyttää, että tuulivoimahankkeet eivät heikennä metsäkanalintujen soidin- ja pesimisalueita. Tuulivoimalat ovat metsäkanalinnuille törmäysriki. Lisäksi metsäkanalinnut kuten metso karttavat tuulivoima-alueita hyvinkin etäälle. Tuulivoimaloista lähtevä melu haittaa metson soidinta. Metsäkanalintujen on hyvin vaikeaa löytää uusia reviirialueita, koska esimerkiksi metsien hoitaminen vaikuttaa alueiden olennaiseen huonontumiseen metsäkanalintuja ajatellen. Tilanne on tämä Pirkanmaallakin.

Hankealueelta tavattiin metso, teeri ja pyy (VU). Arviointiselostuksessa todetaan selkeästi, että metsäkanalintuja ei selvitetty riittävän hyvin. Tästä syystä metsäkanalintujen selvitystaso ei nyt ole riittävä.

Päiväpetolintuselvitys

Päiväpetolintuselvitys suoritettiin 11.7.2023-14.7.2023. Vain neljänä päivänä! Käytetty kartoitusaika on aivan liian alhainen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan ” Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja

lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.”

Petolinnuista on havaintoja mehiläishaukasta (EN), ruskosuohaukasta, kanahaukasta (NT), hiirihaukasta(VU), varpushaukasta, tuulihaukasta ja nuolihaukasta. Kun otetaan huomioon esimerkiksi kevätmuuton tarkkailuun käytetyn ajan vähyys, ei tuokaan aika lisänä riitä tehokkaaseen petolintuseurantaan. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä pesivät uhanalaisluokituksessa olevat mehiläishaukka ja hiirihaukka. Hankealueella esiintyy monipuolinen petolintulajisto. Hankealueelle on tehtävä tuntuvasti pitemmän ajanjakson kestävä päiväpetolintuseuranta kuin nyt on tehty.

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvityksessä on rajattu hankealuetta liiaksi palasiin. Suuria aluekokonaisuuksia on jätetty selvittämättä vain karttatarkastelun nojalla. Laskentapisteitä on 48. Pesimälinnusto laskettiin 5.6.2023-7.6.2023 ja 19.6.2023-21.6.2023. Selvitys ajoittui siis vain kesäkuulle, ja laskentapäivien määrä oli 6 päivää. Hömötiaispareja (EN) havaittiin 9. Hömötiaisten määrä kertoo alueen linnustollisesta merkityksestä. Pesimälinnustoselvitystä on ehdottomasti täydennettävä ulottamalla se toukokuulle. Myös hankealue on kartoitettava aukottomammin kuin nyt on tehty.

Kevätmuutonseuranta

Kevätmuuttoa seurattiin 9 päivän ajan 9.4.2024-15.5.2024 välisenä aikana. Arviointiselostuksesta voi havaita, että käytetyt tähystyspisteet ovat näkyvyydeltään rajalliset. Lisäksi tähystyspisteille pääsy oli säistä johtuen useasti mahdotonta. Arviointiselostuksen mukaankin muutonseuranta päättyi liian varhain -jo 15.5.2024. Tämä vaikutti sen, että esimerkiksi myöhäistä arktista muuttoa ei voitu havainnoida. Juuri Pirkanmaan itä- ja koillisosissa saattaa arktista muuttoa näkyä.

Kevätmuutonseuranta pitää aloittaa ainakin maaliskuussa, joskus jopa helmikuun puolella. Tällöin saadaan muun muassa kotkamuutto ja laulujoutsenmuutto mukaan. Kevätmuutonseuranta on aloitettu aivan liian myöhään.

Arviointiselostuksessa mainitaan, että sääolosuhteet vaikuttivat havaittuihin lintumääriin. Lukemat ja havainnot eivät ole vertailukelpoisia ns. normaaliin kevääseen. Kevätmuutonseurantaan liittynyt lintujen levähdyspaikkojen tarkastaminen perustui liian vähäisiin käynteihin sääolotkin ottaen huomnioon.

Kevätmuutonseurannassa havaittiin vain 334 lintuyksilöä, joista 38% lensi tärmäyskorkeudella. Havaittujen kurkien ja laulujoutsen osalta törmäyskorkeudella lentäminen oli korkealla tasolla. Havaitut vähäiset lintumäärät paljastavat, että kevätmuutonseuranta oli monilta osin epäonnistunut eikä anna lainkaan luotettavaa kuvaa alueen kevätmuutosta. Kaiken lisäksi kevätmuuton havainnointipäivien määrä alittaa olennaisesti ympäristöministeriön ohjeissa mainitun määrän. Tämä tehostaa vielä muiden muutontarkkailussa olleiden puutteiden vaikutusta.

Kevätmuutonseuranta on uusittava.

Syysmuutonseuranta

Syysmuutonseurantaa tehtiin ainoastaan 7 päivänä. Määrä alittaa olennaisesti ympäristöminiseriön ohjeistuksen. Syysmuutonseuranta sijoittui ajalle 21.9.2023 – 18.10.2023. Arviointiselostuksessa mainitaan, että syysmuutonseuranta on aloitettu liian myöhään, jotta tulos olisi luotettava kahlaajien ja petolintujen osalta. Arviointiselostuksen sanamuodon mukaisesti suoritettu syysmuuton seuranta antaa vain hahmotelman syysmuutosta alueella.

Syysmuutonseurannassa havaittiin suuria ja keskikokoisia lintuja 1 348. Näistä linnuista 94% muutti riskikorkeudella.

Tehtyä syysmuutonseurantaa ei voi mitenkään pitää luotettavana antamaan riittävän kuvan alueen syysmuutosta. Syysmuutto on uusittava.

Lisäksi sähkönsiirtoreitillä ei ole tehty linnustoselvitystä.

Muutonseurannan tuntuvien puutteiden vuoksi alueen kautta muuttava lintumäärä etenkin kevätmuuton osalta on varsin epäluotettava ja alhainen. Törmäysmallinnuksen tekeminen muuttomäärien pohjalta ei anna totuudenmukaista tulosta.

Arviointiselostuksen päätelmiä vaikutuksesta linnustoon

Arvioitiselostuksen mukaan tärkeiden lintualueiden sekä pesivän linnuston että muuttolinnuston osalta herkkyys on suuri. Lintualueet ovat alueellisesti merkittäviä. Lajien joukossa on useita huomionarvoisisa lajeja. Selkälokin ja kuikan lisääntyminen on hidasta, joten hankkeesta koituvat kielteiset vaikutukset kohdistuvat tuntuvasti selkälokkiin ja kuikkaan.

Vaikutuskohteen herkkyys pesimälinnuston osalta on kohtalainen (otettu huomioon lintudirektiivilajit ja muut huomionarvoiset lajit). Alueella pesii muun muassa metsäkanalintuja, mehiläishaukka ja pöllöjä. Metson molemmista soidinpaikoista alle 800 metrin päähän on kaavailtu tuulivoimalaa. Tämä merkitsee ilmeisesti sen, että soidinpaikat hylätään. Muutoinkin ympäristö heikkenee selkeästi metsojen kannalta. Mehiläishaukan pesästä alle 1 kilometrin päähän on suunniteltu useita tuulivoimaloita. On hyvin suuri todennäköisyys, että mehiläishaukka ei enää pysty pesimään alueella. Törmäpääskykolonia vaarantuu, kun tiedetään, että tuulivoimalat houkuttelevat hyönteisiä, joita törmäpääskyt tulevat pyydystelemään tuulivoimaloiden viereen.

Muuttolinnuston osalta herkkyys on kohtalainen. Alue sijoittuu kurjen päämuuttoreitille. Petolintuja kuten hiirihaukka ja piekana (EN) muuttaa lukuisasti. Hankealueen vieressä kulkee myös kaksi muuta alueellisesti merkittävää muuttoreittiä. Lisäksi hankealueen lähituntumassa sijaitsee muuttolintujen tärkeä levähdyspaikka Ukonselkä.

Hankkeen toteutuminen vaikuttaisi Ukonselän linnustoarvoja vähentävästi arviointiselostuksen mukaan. Linnut saattavat törmätä tuulivoimaloihin. Lisänä tulee tuulivoimaloista aiheutuva häiriövaikutus. Esimerkiksi kuikat karttavat tuulivoimaloita. Arviointiselostuksen mukaan osa pesivistä kuikista jättäisi Ukonselän. Ukonselän MAALI-alueen linnustoarvot vähenevät tätäkin kautta.

Yhtenä lieventämistoimenpiteenä on esitetty kshden tuulivoimalan (4 ja 5) poistamista. Tällöin törmäys- ja häiriövaikutus vähenisi Ukonselän suuntaan. Lieventävä vaikutus kohdistuisi myös Riihon reitin muuttolintuihin.

Vaikutuksen arvioidaan olevan kohtalaisen kielteinen läheisiin MAALI-alueisiin.

Pesimälinnuston osalta kielteiset vaikutukset arvioidaan lintudirektiivilajistoon arviointiselostuksessa kohtalaisen kielteiseksi toiminnan aikana, jos kaikki mainitut lieventämistoimet toteutetaan. Ellei lieventämistoimenpiteitä toteuteta, vaikutus on suuri kielteinen. Muuttolinnuston osalta -ellei lieventämistoimenpiteitä toteuteta- toiminta-aikainen vaikutus on kohtalaisen kielteinen.

Sähkönsiirtoreitin rakentaminen vaikuttaa metsäalan vähentymiseen. Yksi Tiira-lintutietopalvelussa mainittu metson soidin voi kadota. Lisäksi varsinkin metsäkanalinnut ovat alttiita törmäämään linjoihin. Ainakin pari viirupöllöreviiriä vaarantuu siirtoreitin linjauksen vuoksi. Sähkönsiirtoreitti voi vaikuttaa myös viirupöllön pesimismenestykseen.

Loppupäätelmä

YVA-selostus on yksityiskohtainen ja hyvin tehty. Hankkeen vaikutukset on arvioitu varsin perusteellisesti. Epävarmuustekijät -joita on valitettavan lukuisasti- on tuotu esille.

Linnustoselvityksissä on suuria puutteita. Muuttolintujen seuranta ajoittuu selkeästi väärin. Seuranta sisältää myös aivan liian vähän päiviä näinkin tärkeällä lintujen muuttoalueella. Pesimälinnustokartoituksessa on jätetty suuria alueita hankealuetta maastossa kartoittamatta. Petolintuselvitys on liian harvoihin havaintopäiviin perustuva. Sähkönsiirtoreitiltä puuttuu linnustoselvitys kokonaan. Pirkanmaallakin on aika alkaa edellyttää pöllö- ja metsäkanakartoituksissa toistoa useampana vuonna.

Arviointiselostuksen mukaan nykyinen suunnitelma on toteuttamiskelvoton, ellei kahta voimalaa (4 ja 5) poisteta. Vaikutus olisi suuri kielteinen pesimälinnustoon.

Tuulivoimahanke vaikuttanee metsäkanalintujen ja pöllöjen kannan vähentymiseen alueella. Erittäin uhanalaisen mehiläishaukan reviiri vaarantuu. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa törmäpääskykolonian (EN) säilymiseen alueella haitallisesti.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan tuulivoimahanketta -ei edes lieventämistoimenpitein- voida perustaa nykyisiin linnustoselvityksiin. Linnustoselvityksiä on olennaisesti täydennettävä tai kokonaan uusittava. Metsomäen tuulivoimahankealue lähialueineen sijoittuu myös niin pesimälinnuston kuin muuttolinnustonkin kannalta katsottuna alueelle, jolle tuulivoimaloiden rakentaminen soveltuu erityisen huonosti.

Tampereella 21.11.2024

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi