Pily:n mielipide Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimahankkeen arviointiohjelmasta ( viite PIRELY/3055/2024)

Arviointiohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti:

”Pohjan Voima Oy:n omistama hankeyhtiö Kangaslammin Energia Oy suunnittelee

Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoima-aluetta Parkanon ja Ikaalisten kaupunkeihin

Pirkanmaan maakuntaan. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 3 000 hehtaaria.

Hankealue on suurelta osin ojitettua suota ja talousmetsää.

Hankealueelle suunnitellaan enintään 20 uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunni-

teltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Suunniteltujen tuuli-

voimaloiden yksikkötehon arvioidaan olevan maksimissaan 12 megawattia.

Hankealueelle on suunniteltu sijoitettavaksi myös aurinkovoimaa. Aurinkovoima toimii

tuulivoiman liitännäishankkeena. Alustavia aurinkovoima-alueita on tunnistettu yh-

teensä noin 410 hehtaaria. Aurinkovoimaloiden kokonaistehoksi arvioidaan enimmil-

lään noin 300 megawattia. Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealu-

eelle rakennetaan sähköasema. Sähkönsiirron verkkoliityntää varten rakennetaan uusi

110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto. Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimapuistossa

tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäiseltä sähköasemalta valtakunnanverkkoon Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevaan Kristiinankaupunki-Nokia voimajohtolinjaan

tai Caruna Oy:n Teiharju-Parkano voimajohtolinjaan. Kaikki reittivaihtoehdot sijoit-

tuvat Parkanon ja Ikaalisten alueille. Sähkönsiirtoreitin linjaus ja vaihtoehdot tarken-

tuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.”

Yleisesti todettuna tuulivoimahankkeissa jopa ennen seurantaryhmien ensimmäisiä kokouksia on aika tarkkaan lyöty lukkoon tehtävät luonto- ja linnustoselvitykset. Suuri osa esimerkiksi linnustoselvityksiä on jo tehty. Tätä voidaan perustella kiireellä ja aikataululla, mutta malli vähentää olennaisesti seurantaryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Samalla jää paikallisten asukkaiden ja yhdistysten tietämys luontoarvoista helposti hyödyntämättä. On toivottavaa, että linnusto- tai muita luontoselvityklsiä ei tehdä ennakkoon viittaamalla keskusteluihin viranomaisten kanssa. Kangaslammin tuulivoimahankkeen osalta ennen ensimmäistä seurantaryhmän kokousta selvityksiä oli jo tehty. Sieltä ne siirretään sitten arviointiselostukseen.

Ympäristöministeriön julkaisussa ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” luvussa 3 sivulla 12 on ohjeistus linnustoselvityksen teosta ja kattavuudesta. Näitä ohjeistuksia on pyritty madaltamaan mahdollsimman alas monelta osin – varmaankin osittain kustannussyistä, kiireestä ja resurssien puutteista johtuen. Ohjeistusta on alettava noudattaa tuntuvasti paremmin. Tätä edellyttää jo tuulivoimahankkeiden huomattava lisääntyminen. Hankealueet sijoittuvat lähelle toisiaan. Jotta saadaan luotettava kuva esimerkiksi hankkeiden yhteisvaikutuksista, linnustoselvitykset ja muut luontoselvitykset on tehtävä kattavasti ja ajoitettava oikein.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pesimälinnuston pistelaskenta tehtiin yhteen kertaan kesäkuun alussa 2024. Tätä laskentaa on täydennetty kartoituslaskennalla, joka on rajautunut kartalta määriteltyihin arvokkaisiin lintukohteisiin hankealueella. Pesimälinnustolaskentoihin on käytetty 9 päivää touko-kesäkuussa 2024. Yhden kerran tehty pistelaskenta kesäkuun alussa ei ole riittävä. Kartoituslaksennan painottamisestakaan ei ole tietoja arviointiohjelmassa. Ei voi päätellä, miten tehokkaasti koko aluetta on kartoitettu pesimälinnuston osalta.

Kangaslammin pohjoispuolelle on kartan mukaan suunniteltu aurinkovoima-aluetta. Kangaslammin pohjoispuolelta on tältä vuodelta 2024 havaintoja muun muassa valkoviklosta (NT), kangaskiurusta (NT), lirosta (NT), kivitaskusta, kehrääjästä ja niittykirvisestä. (BirdLife Suomen lintutietopalvelu Tiira). Havaittu nuori 1kv pohjansirkku (NT) on ollut kahden aurinkovoima-alueen välissä. Kangaslamminnevalta on lisäksi hömö (EN)- ja töyhtötiais (VU)havaintoja. Pohjansirkku ja töyhtötiainen ovat Pirkanmaan vastuulajeja.

Kartasta arvioiden erityisesti vaihtoehdon VE1 ( mutta myös VE2) tuulivoimalat yhdessä kaavailtujen aurinkovoima-alueiden kanssa aiheuttavat tuntuvaa muutosta nykyiseen tilanteeseen alueella. Tämä vaikuttaa myös alueen linnustoon ja muuhun luontoon. Kehrääjistä on havainto myös Rukonevalta.

Metsäkanalintujen laskenta on suoritettu huhti-toukokuussa ja aikaa on käytetty 7 päivää. Metsäkanalintujen selvittäminen tulee tehdä useampana vuonna kuin vain yhtenä. Pirkanmaallakin tulee siirtyä tähän käytäntöön. Alueella saattaa olla myös riekon reviireitä.

Pöllöselvitys on tehty kuuntelemalla 3-5 minuuttia maalis-huhtikuussa 2024 pysähdellen 500 metrin välein. Kuunteluaika on liian lyhyt kuuntelupaikkaa kohti – tosin kuuntelu on toistettu kolme kertaa. Aikaa on käytetty 4 yötä. Pöllöjen kartoittaminen tulee tehdä useampana kuin yhtenä vuonna, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintä vaihtelevat tuntuvasti yöstä toiseen ja keväästä toiseen muun muassa ravintotilanteesta johtuen. Pöllöt eivät pesi ja ovat hiljaisia, jos ravintotilanne on huono.

Pöllöselvityksessä on saatava tietoja alueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivästä/reviiriä pitävästä huuhkajasta. Huuhkajan on todettu karttavan tuulivoima-alueita jopa 5 kilometriin saakka,. Huuhkaja on erittäin uhanalainen laji. Lisäksi viirupöllö ja helmipöllö ovat tuulivoimalle ja sen aiheuttamille ympäristömuutoksille herkkiä.

Päiväpetolintuja -niin pesiviä kuin saalistavia- on tarkkailtu vuonna 2024 kesällä. Maakotkaa on tarkkailtu kesä-syyskuussa vuonna 2024 ja tullaan tarkkailemaan myös vuonna 2025 helmi-maaliskuussa.Tarkkailuun käytetään aikaa 22 maastotyöpäivää. Näistä 16 kohdistuu maakotkaan, ja tavallisten petolintujen tarkkailuun käytetään 6 päivää. Sääksen lentoreitteihin ja pesintään on paneuduttava riittävästi.

Kangaslamminnevalta on havaittu pesimäaikaan 2024 hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (EN), tuulihaukka, nuolihaukka ja ruskosuohaukka (BirdLIfe Suomen lintutietopalvelu Tiira). Petolintujen lentoreittiin, reviirin sijaintiin ja pesiin tulee kiinnittää erityistä huomiota hankealueella ja hankealueen lähellä. Hiirihaukka ja mehiläishaukka ovat Pirkanmaan vastuulajeja.

Maakotkan tarkkailua on tehtävä myös talvikaudella. Näin näytetään nyt osittain tehtävänkin. Selvitys ja tarkkailu törmäysmallinnuksineen on suoritettava Metsähallituksen hyvän käytännön ohjeiden mukaisesti. Hankealueelta lajin pesäpaikalle tulee olla ainakin 5-6 kilometriä. Pesäpaikka ja vaihtoehtoiset pesäpaikat on selvitettävä ohjelmaa pantaessa käytäntöön. On lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimala-alue ei vaikuta poterntiaalisten reviiripaikkojen ja saalistusalueiden muuttumiseen merkityksettömiksi lajille. Maakotka on Pirkanmaan vastuulaji, koska maakotkan pesimäalueen eteläraja kulkee Pirkanmaalla. Maakotka on lisäksi erityisesti suojeltu vaarantunut laji. Maakotkan elinolosuhteet on näin ollen turvattava Pirkanmaalla tarkoin.

Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon arviointiohjelman linnustoselvityksissä ja arviointiselostuksen vaikutusarvioissa.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590

Muuttolintuselvitys on viralliseen ohjeistukseen verrattuna selkeästi puutteellinen ja alimittainen..Näin olennainen puutteellisuus ei voi perustua siihen, että hankealue jää lintujen päämuuttoreitin ulkopuolelle. Kurkien keväinen muuttoreitti sivuaa hankealuetta aivan vierestä, ja säästä riippuen kurjet voivat lentää myös hankealueen yli suurin joukoin.

Kevätmuuttoa on havainnoitu 10 päivänä vuonna 2024 huhti-toukokuussa. Kevätmuuton tarkkailu on alkanut liian myöhään, vasta huhtikuussa. Syysmuuttoa on tarkkailtu samoin 10 päivänä vuonna 2024 syys-lokakuussa. Syysmuuton tarkkailu on alkanut liian myöhään, vasta syyskuussa. Yhteensä tarkkailupäiviä on ollut 20. Virallisen ohjeistuksen mukaan pelkästään Pohjois-Suomessa kevätmuuttoa ja syysmuuttoa kumpaakin tulee seurata 20 päivää eli yhteensä 40 päivää.

Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitykseen käytetään 6 päivää. Linnustoselvityksen kattavuuteen ei voi arviointiohjelman perusteella ottaa kantaa, koska tarkemmat tekotavat puuttuvat. Siirtoreittien valintaa pohdittaessa on otettava huomioon myös esimerkiksi linnustoltaan arvokas Saukonsuon MAALI-alue (440129), joka jäisi SVEI:stä noin 900 metrin päähän- Vaikutukset Saukonsuon linnustoon on tarkoin selvitettävbä ja arvioitava. Siirtoreittivaihtoehtoja selvitettäessä ja arvioitaessa on syytä paneutua erityisesti lyhyemmän reitin SVE3 mahdollisuuteen, koska tämä vaihtoehto säästäisi ilmeisesti luontoa ja on lyhyempi kuin muut.

Aurinkovoima-alueet tuntuvat (410 ha) suurilta. Aurinkovoiman mahdolliset haitalliset vaikutukset muun muassa linnustoon on selvitettävä huolellisesti. Tuulivoimalat ja aurinkovoima-alueet yhdessä vaikuttavat olennaisesti hankealueeseen. Näiden yhteisvaikutus lisää haitallisia vaikutuksia muun muassa linnustolle ja muulle luonnolle.

Arviointiohjelmassa mainitaan vaihtoehdot VEI-VE3, Häädetkeidas (FI0336004 ) on vain 3 kilometrin päässä hankealueen pohjoisrajasta luoteeseen. Häiriövaikutuksen vuoksi Häädetkeitaan (Natura-alue, MAALI-alue) linnuston ja maakotkan suojelemiseksi pitää tarkoin arvioida VEI:n haitallisia vaikutuksia. VE2 tai VE3 lisäisivät suojapuskuria Häädetkeitaan suuntaan, mutta niidenkin haittavaikutukset on kartoitettava huolellisesti. Lisäksi Puurokeitaan-Hannankeitaan Natura-alue (FI 0336006) sijaitsee n. 6.5. kilometrin päässä VE1 voimaloista luoteeseen.

Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida tarkoin. Kangaslammin hankkeen lisäksi on lähialueilla kaksi muuta hanketta.: Haitinkangas ja Kantti. Haitinkankaalle on suunnitteilla enintään 16 tuulivoimalaa. Kantin hanke käsittää 8 tuulivoimalaa. Haitinkangas sijaitsee Häädetkeitaan Natura-alueesta ja MAALI-alueesta noin 2.2. kilometrin päässä luoteeseen. Näiden kolmen tuulivoimahankkeen mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset linnustolle on tarkoin selvitettävä. Edelleen varsin lähellä sijaitsee Takakankaan-Pihlajaharjun tuulivoima-alue. Esimerkiksi maakotkan esiintyminen alueella voi vaarantua.

Arviointiselostuksessa on oltava ohjeistus jälkiseurantaan, jos tuulivoimahanke toteutuu. Samoin haittavaikutusten lieventämistoimet tulee mainita. Suunnitelman mukaan voimaloiden korkeus olisi enimmillään 300 metriä. Korkeiden voimaloiden haittavaikutukset korostuvat, eikä haitoista ole vielä kunnollista tietoakaan.

Tampereella 28.11.2024

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi