Lintuatlas


Suomen 4. lintuatlas

Suomessa on käynnissä neljäs valtakunnallinen lintuatlas. Neljäs lintuatlas käynnistyi vuoden 2022 alussa, ja se kestää vuoteen 2025 saakka. Lintuatlaksen tarkoituksena on kartoittaa pesimälinnuston muutoksia koko Suomen alueelta.


Edelliset lintuatlakset on toteutettu vuosina vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006–2010. Kolmannen lintuatlaksen tulokset ovat luettavissa täältä, ja kaksi aikaisempaa lintuatlasta on julkaistu kirjana.


Lintuatlaksessa Suomi on jaettu yhtenäiskoordinaatiston mukaisiin 10 x 10 kilometrin ruutuihin. Lintuatlaksessa kartoitetaan Suomen ja samalla Pirkanmaan pesimälinnusto ruuduittain.


Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen havaintojenkeruualueella ruutuja on 122. Jokaisesta ruudusta pyritään löytämään mahdollisimman monen lajin varma pesintä. Jokainen Tiiraan ilmoitettu lintuhavainto, jolle on merkitty pesimävarmuusindeksi, on mukana lintuatlaksessa.


Atlastyöhön saa osallistua kuka tahansa, ja kaikki lintuhavainnot ovat yhtä arvokkaita. Havaintoja kaivataan yhtä lailla kotipihalla kuin syrjäisillä ja käymättömillä korpimailla pesivistä linnuista.


Pesimävarmuusindeksit löydät täältä


Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen vastuulla olevat atlasruudut kunnittain näkyvät oheisessa kuvassa.


  • Osallistu atlaskisaan Pohjois-Pirkanmaalla

    Ilkka Sahi järjestää yhteistyössä Pilyn kanssa atlaskisan 7.6.–17.6.2024 kolmella Ruoveden atlasruudulla: Haukkamaan (688:333), Riuttasen (688:332) ja Vaskiveden (689:332) ruuduilla.  Alueet sijaitsevat Ruovedellä, Kurussa ja Virroilla käsittäen mm. ison osan Helvetinjärven kansallispuistosta. Kisan tarkoituksena on nostaa ruutujen selvitysastetta mahdollisimman paljon.



    Palkinnot


    Ruutujen yhteiskisa: 

    1. sija 200 €
    2. sija 50 € lahjakortti Lintuvarusteeseen tai Foto Fennicaan
    3. sija Ruoveden linnusto ja luonto -kirjan 2. painos

    Ruutukohtaiset kisat (3 kpl):

    1. sija 100 €
    2. sija 50 € lahjakortti Lintuvarusteeseen tai Foto Fennicaan
    3. sija Ruoveden linnusto ja luonto -kirjan 2. painos

    Retkeily, Tiira-merkinnät ja tulosten laskenta


    • Alueilla retkeillään oman aikataulun mukaisesti 7.–17.6.2024 kuinka monta kertaa tahansa. 
    • Atlashavainnot kirjataan Tiiraan pesintävarmuusindekseineen (PVI). Avoimuuden vuoksi suosittelemme niiden ilmoittamista 2 vuorokauden kuluessa. Kaikki havainnot pitää olla Tiirassa viimeistään 19.6.2024 klo 24:00.
    • Kisaajien tulokseen lasketaan Tiirasta kisa-ajan havainnot. Järjestäjä vertaa niiden PVI-arvoja alkuhetken arvoihin ruuduittain heti 20.6. alkaen. Lajin kisapisteet ruudulta saa korkeimman uuden PVI-tason ensin ilmoittanut. Samalta päivältä tehdyn havainnon pisteet saa aiempana kellonaikana havainnon tehnyt. Aikojen puuttuessa pisteet jaetaan.
    • Kisaajalle lasketaan pisteet ruuduittain ja lopuksi ruutujen yhteispistemäärä.
    • Ilmoittautuneille lähetetään lisäohje PVI-arvoista sekä tulosten tarkastamisesta ja laskennasta.

    Ilmoittaudu sähköpostilla ilkka.sahi@saunalahti.fi 4.6.2024 mennessä.

     

    Lisätietoja atlaskisasta »

Atlasuutisia

Tekijä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 6. heinäkuuta 2024
Pirkanmaan atlaskartalla oli 4.7 vielä 3 ruutua välttävällä tasolla. Yröskulma Orivedellä ja Punkalaitumella allekkain sijaitsevat ruudut Sarkkila ja Metsäkulma. Kaksi retkikuntaa otti asiakseen käydä näitä ruutuja läpi, ja puoleenpäivään mennessä kaikilta ruuduilta oli saatu riittävästi havaintoja poikueista tai pesivistä linnuista, jotta ruutujen selvitysaste nousi tyydyttävälle tasolle. Näin valtakunnallinen minimitavoite on saavutettu, ja Pirkanmaalta saatu data on vertailukelpoista edellisen atlaksen kanssa. Pirkanmaalla kesä on ollut kiireistä aikaa, ja useat henkilöt ovat ahkeroineet välttävien ruutujen määrän kolmessa viikossa 17:sta nollaan, hieno saavutus! Kiitos kaikille havaintoja ilmoittaneille! Vaikka kiihkein atlaskausi alkaa olla ohi, maastossa on vielä poikueita, jotka liikkuvat pienillä alueilla. Ilmoita siis havaintosi poikueista Tiiraan pesimävarmuusindeksillä varustettuna. Joillain lajeilla, kuten kehrääjällä, pesintöjen varmistuskausi on vasta alkamassa ( ks. 29.6. tiedote ). Vihreitä ruutuja ehtii siis vielä nostamaan kohti hyvin kartoitettuja ruutuja. Pirkanmaalla ei ole millään lajilla kaikilta varmistettua pesintää kaikilta ruuduilta, joten helppojakin puutteita löytyy vielä, esimerkiksi sini- ja talitiainen puuttuvat kumpikin yhdeltä ruudulta, räkättirastas kahdelta ruudulta ja kirjosieppo kolmelta. Retkeillä kannattaa siis edelleen! Tällä hetkellä tyydyttäviä ruutuja on 42, joista 2 on 1 - 2 pisteen päässä seuraavasta tasosta, 34 hyvää ruutua ja 46 erinomaisella tasolla olevaa ruutua. Atlastilanne Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä tämän linkin takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä.
Tekijä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 29. kesäkuuta 2024
Kesä on linnuilla kiireistä aikaa, mutta niin se on atlaslaskijoillakin. Kiireisin aika alkaa olemaan ohi, mutta pesintöjä löytyy vielä hyvin. Vielä siis kannattaa retkeillä atlaksen merkeissä! Kesäkuun viikoilla Pirkanmaan tilanteessa on tapahtunut valtava hyppäys, ja olemme kolmansia valtakunnallisessa tilastossa. Välttäviä ruutuja on enää 5 ( 4 % ) jäljellä, ja nämäkin 26 - 4 pisteen päässä tyydyttävästä tasosta. Yllättävää kyllä, tyydyttävien ruutujen määrä ei ole kasvanut, vaan ruutuja on noussut samaa tahtia myös hyvälle ja erinomaiselle tasolle. Tyydyttäviä ruutuja on tällä hetkellä 37 ( 30 % ) , ja hyvien ruutjen määrä on kiivennyt 35:een ( 29 % ) ruutuun. Samalla myös erinomaisten määrä on kasvanut 45:een ( 37 %). Hieno suoritus, kiitos kaikille ! Saadaanko vielä loput viisi oranssia ruutua vihreäksi? Heinäkuussa varmistetaan kehrääjän pesinnät Kehrääjien esiintyminen Pirkanmaalla on laajentunut huomattavasti. Monella ruudulla kehrääjä on nelosindeksillä, mutta korkeammat puuttuvat. Alla ohje kehrääjän maastopoikueen löytämiseen ja tulkintaan: "Pesinnän voi varmistaa 20.7. maissa tai sen jälkeen sopivassa avoimessa paikassa, jonka reunoilla koiras on surrannut aiemmin. Tällaisia ovat pienet hakkuuaukot, tyhjennetyt tukkien varastointipaikat, pienet hiekkakuopat, taimikossa olevat aukeammat kohdat tai suuren hakkuun reunaosat – laajojen avohakkuiden keskikohtia kehrääjä välttää. Tällöin vekutteleva (= varoitteleva, vek-vek-vek) koiras tarkoittaa maastopoikasia, jotka eivät vielä välttämättä lennä tai lentävät hyvin heikosti. Jos aukolla on poikue alle 50 metrin etäisyydellä, niin koiras alkaa vekuttelemaan ihmisen havaittuaan ilman, että aukealla tarvitsee kulkea lainkaan. Lentopoikueita löytyy heinäkuun viimeisellä/elokuun ensimmäisellä viikolla, jolloin poikaset lentävät jo kunnolla, mutta eivät kuitenkaan ole vielä kaukana pesäpaikaltaan (= samalla hakkuulla tms.). Varttuneempia lentopoikueita löytyy vielä elokuun puolellakin, jolloin koiras kiertelee aluetta yleensä kahden poikasen kanssa poikueen villisti kruikkaillessa (yhteysääni). Tässä vaiheessa poikueita löytää kangasmaastoissa usein myös maanteiden varsilta, jolloin auto kannattaa pysäyttää heti, kun yhdenkin kehrääjän havaitsee. Kiinteästi yhdessä pysyttelevä porukka on poikue varsinkin, jos pystyy täysin varmasti havaitsemaan yhdellä siipilaikut ja muilla ei (yllättävän vaikeaa). Harvakseen samalla tieosuudella yli 100 m etäisyydellä toisistaan havaitut linnut ovat pikemminkin muualta tulleita tai pesimättömiä yksittäisiä lintuja." Atlastilanne Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä tämän linkin takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Eräjärven ruudulla,
Tekijä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 12. kesäkuuta 2024
Kesä on vierähtänyt pari viikkoa eteenpäin ja niin etenee lintuatlaskin. Nyt on parasta aikaa etsiä maastopoikueita joita emot ruokkivat. Pirkanmaalla on vielä ruutuja, joilta puuttuu peruslajeja kuten kirjosieppo ja sinitiainen. Kaikki siis maastoon! Välttävien ruutujen määrä on vähentynyt entisestään, enää 17 jäljellä! Näistäkin 4 on vain 5 pisteen päässä tyydyttävästä kartoitustasosta. Tyydyttävällä tasolla olevia ruutuja on 41, hyviä 22 ja erinomaisia peräti 42. Valtakunnallisesta tavoitteesta on kasassa 86 %. Valtakunnallisesta tilastossa on olemme yhdeksäs, heti Turun lintutieteellisen jälkeen. Nyt on käynnissä atlasviikot, ja tavoitteena on tallentaa kaikille havainnoille pesimävarmuusindeksit ja saada puuttuvia peruslajeja ruuduille. Ilmoita siis kaikki havainnot tavallisistakin lajeista ja matalatkin indeksit. Juhannusviikolla on myös valtakunnallinen atlaskisa, jossa kilpaillaan suurimmista korotuksista päivän tai viikon aikana. Lue lisää kisasta ja atlasviikoista täältä: BirdLife Suomi | Atlasviikot 10.-23.6.2024 Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä tämän linkin takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Yröskulman ruudulla,
Tekijä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 29. toukokuuta 2024
Tämän tiedotteen piti ilmestyä 27.5, mutta eilisen tilaston perusteella heikoiten kartoitettu ruutu, Ikaalisten Kovelahti, pompahti yön aikana 63 pykälää ylöspäin, välttävästä tyydyttävälle tasolle. Täytyihän näin hieno nosto saada mukaan! Nyt on siis ihanteellinen aikaa nostaa indeksejä! Kesä on alkanut kuumana, ja lintujen pesinnät ovat täydessä vauhdissa. Rastaiden maastopoikasia on siellä täällä, ja emot kuljettavat ruokaa poikasilleen.Alkukesän menninkäiset, pöllönpoikaset, ovat myös lähteneet liikkeelle. Poikueen kerjäysääniä voi kuulla kesän yölaulajaretkien aikana. Pirkanmaalla atlaskausi on käynnistynyt hyvin. Kauden alusta erinomaisesti kartoitettujen ruutujen määrä on noussut neljällä, hyvin kartoitettujen ruutujen määrä kolmella ja välttävien ruutujen määrä on tipahtunut 27:stä yhdeksääntoista. Kesän tavoitteena on päästä välttävistä ( oransseista ) ruuduista eroon, 30 prosenttia kesän tavoitteesta siis on kasassa, ja tehokasta aikaa on jäljellä vielä koko kesäkuu. Valtakunnallisesta tavoitteesta kasassa 84 prosenttia. Ikaalisten ruudun hurja nousu näytti sen että, huolellisella retkeilyllä ja indeksin merkkauksella ruudun saa nousemaan nopeastikin. Pohjois-Pirkanmaalla käynnistyy 7.6 atlaskisa, jossa hyvät palkinnot. Kisaan ilmoittautuminen on 4.6. mennessä, kannattaa siis liittyä mukaan! Lisätietoa atlaksen pääsivulta Lintuatlas - Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (pily.fi) . Muista ilmoittaa ruuduilta myös matalat indeksit ( 2 - 6 ), niin ruudulla myöhemmin retkeilevät voivat nostaa indeksejä samalla alueella retkeilemällä. Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä tämän linkin takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Yröskulman ruudulla,
Show More

Kuinka osallistua?

Helposti. Olitpa sitten Tampereen keskustassa tai Parkanon suolla, voit osallistua ilmoittamalla lintuhavaintosi pesimävarmuusindeksin (PVI) kanssa Tiira-lintutietopalveluun.


Tiiraa käyttäessäsi sinun ei tarvitse tietää, missä atlasruudussa milloinkin olet, kunhan tiedät, missä olet havaintoa tehdessäsi. Jos tieto kuitenkin kiinnostaa, voit helpoimmin selvittää asian älypuhelimella, jossa on paikannus päällä. Klikkaa tästä ja sivuille päästyäsi paina kompassinuolta, niin kartta keskittyy sijaintiisi. Kartan alareunassa näkyvät koordinaatit, joiden kolme ensimmäistä numeroa muodostavat ruudun numeron.

Ilmoita havaintosi »

Pesivarmuusindeksien määräytymisen löydät täältä. Huomaa, että osa indekseistä vaatii useamman käynnin paikalla.

Lintuatlaksen ruutujen kartoitusasteet ja vähän retkeillyt alueet

Yksityiskohtaiset tiedot Pirkanmaan atlasruutujen tuloksista löydät täältä. Jokaisesta ruudusta löytyy karttakuva, pesimävarmuusindeksin summan raja-arvot eri selvitysasteille, kolmannen lintuatlaksen selvitystilanne ja lajit sekä maininta, kaipaako ruutu erityishuomiota.


Kuinka hyvin ruutu on kartoitettu ja kuinka tuloksia tulkitaan?


Ruudun kartoitusasteen matematiikka: Jokaiselle pesimävarmuusindeksille on annettu painoarvo väliltä 0–3. Ne ovat samat koko maassa sijainnista riippumatta.


  • Epätodennäköinen pesintä on painoarvoltaan 0.
  • Mahdollisen pesinnän (pesimävarmuusindeksit 2–3) painoarvo on 1.
  • Todennäköisen pesinnän (pesimävarmuusindeksit 4–6, alaindeksit 61–66) painoarvo on 2.
  • Varman pesinnän (pesimävarmuusindeksit 7–8, alaindeksit 71–75 ja 81–82) painoarvo on 3.


Pesimävarmuusindeksien painoarvoista lasketaan jokaiselle ruudulle pesimävarmuusindeksien summa. Mikäli ruudusta on ilmoitettu yhden lajin epätodennäköinen pesintä, kahden lajin todennäköinen pesintä, kolmen lajin todennäköinen pesintä ja neljän lajin varma pesintä, niin pesimävarmuusindeksien summa on 1 x 0 + 2 x 1 + 3 x 2 + 4 x 3 = 20. Mitä enemmän varmoja pesintöjä ruudussa on, sen korkeammaksi pesimävarmuusindeksien summa nousee.


Luonnollisesti eri ruuduissa esiintyy eri määrä lajeja. Pirkanmaalla Sastamalan lehdoilla on hurja ero Kihniön turvekenttiin. Tällöin pelkkä pesimävarmuusindeksien summa ei riitä kertomaan sitä, kuinka hyvin ruutu on kartoitettu. Ruutujen kartoituksen tasoa kuvataan ruudun selvitysasteella. Selvitysasteet jaetaan kuuteen luokkaan:


  1. ei havaintoja
  2. satunnaishavaintoja
  3. välttävä
  4. tyydyttävä
  5. hyvä
  6. erinomainen


Selvitysasteen määräytymiseen vaikuttavat ensisijaisesti ruudun pohjoiskoordinaatti ja pesimävarmuusindeksien summa ja ruudun maapinta-ala. Mitä korkeampi pesimävarmuusindeksien summa on, sen korkeampi on selvitysaste. Mikäli ruudun pinta-alasta yli puolet on vettä, pesimävarmuusindeksien summa kerrotaan 1,25:llä. Pirkanmaan ruutujen pohjoiskoordinaatti vaihtelee välillä 677 … 691. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen matalampi pesimävarmuusindeksien summa vaaditaan havaintoja tietyn selvitysasteen saavuttamiseksi.


Atlashanketta koordinoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo. Havainnot kerätään Tiira-lintutietopalvelun kautta.


Pily suosittelee kohdistamaan atlasretkeilyä erityisesti yhdistyksen vähän retkeillyille aluille Parkanoon, Kihniöön, Punkalaitumelle, Ylöjärven pohjoisosiin ja Oriveden sekä Jämsän raja-alueille.


Nähdään atlasretkillä!

Maakunnan kartoitusprojekti (MAAKA)

Pirkanmaan pesimälinnuston levinneisyys Suomen 3. lintuatlaksessa 2006–2010


Suomessa tehtiin linnuston levinneisyyskartoitus, kolmas lintuatlas vuosina 2006–2010.

Pilyn atlastuloksissa havaittiin suuria alue-eroja atlasruutujen havaintomäärissä, jotka siten heijastuivat ruutujen selvitysasteisiin. Pilyn vastuulla oli 113 atlasruutua a’ 100 km2. Näille ruuduille merkittiin 76472 havaintoa eli keskimäärin 677 havaintoa ruutua kohti. Ruutujen ääripäät olivat 3162 (Valkeakoskella) ja 182 havaintoa (Ylöjärvellä). Täten erot olivat 17- kertaiset. Pilyn toimialueelta löytyi 21 atlasruutua, joille merkittiin yli 1000 havaintoa ja myös 21 ruutua, joille merkittiin alle 300 havaintoa. Kolme suuren kertymän ruutua syntyi Hämeenkyröön, Sastamalaan ja Tampereelle eli isojen retkeilijämäärien kuntiin. Alle 300 havainnon ruudut keskittyivät Pilyn luoteisille ja koillisille alueille; ruuduista jäi neljä Ylöjärvelle ja Orivedelle sekä kolme Parkanoon ja lisäksi hajaruutuja eri kuntiin. Erot Tiira-havaintojen määrissä muistuttivat em. tilannetta.


Alhaisen havaintomäärän ja selvitysasteen vaikutus lajien levinneisyyden arviointiin


Atlastietojen perusteella voidaan Pilyssä listata yleisyysjärjestykseen esim. sata laajimmalle levinnyttä lintulajia ja samoin sata pesimälajia. Moni laji kuitenkin kärsi aliedustuksen riskistä sen takia, että 113 atlasruudun joukossa oli viisi tyydyttävää ja 28 hyvää ruutua 80 erinomaisesti tutkitun ruudun rinnalla. Koska alemman selvitysasteen ruudut keskittyivät samoihin suuntiin, voi puutteellisella havainnoinnilla olla vääristävä vaikutus myös joidenkin lajien levinneisyysrajan määrittelyyn Pilyssä. Vääristymäriskin lajeja oli noin 40, joista kärjessä 15 – 14 puuttuvan ruudun riskillä kaulushaikara, härkälintu, pikkutikka, harmaapäätikka, punasotka ja satakieli. Yhteenveto näistä ongelmalajeista oli: vesilinnut 10, yölaulajat 6, rantalinnut 5, metsälajit 5, tikat 4, pöllöt 4, haukat 4, peltolajit 4 ja kylälaji 1. 

 

Kaikkien atlasruutujen työstäminen erinomaisen selvitysasteen tasolle 2012 ja 2013


Pilyn hallitus päätti 2011, että kaikki alueen atlasruudut yritetään saattaa erinomaisen selvitysasteen tasolle tasavertaisen tiedon saamiseksi koko alueelta ja em vääristymien selvittämiseksi. Tämä tarkoitti lisää retkeilyä ja havaintoja kaikille tyydyttäville ja hyville atlasruuduille vuosina 2012 ja 2013 eli yhteensä 33 ruudulle. Tämä kohdennus onnistui, kun kaikki 113 atlasruutua oli selvitetty heinäkuussa 2013 erinomaiselle tasolle, jolloin myös edellä mainitut levinneisyyteen liittyvät arviointiongelmat poistuivat tai ainakin lievittyivät. Selvitystyöstä ja sen lopputuloksista tehtiin raportti, joka on liitteenä. Raportti antaa hyvää tausta- ja vertailutietoa neljännen lintuatlaksen tekijöille ja Pirkanmaan linnustomuutoksista kiinnostuneille. Raportti osoittaa myös alueellisesti tasavertaisen tiedon tärkeyden.

Maakunta-kartoitetuksi (MAAKA) – raportissa luodaan katsaus Pirkanmaan pesimälinnuston kehitykseen ja tilanteeseen taustanaan kolmen valtakunnallisen Lintuatlaksen tiedot, esitellään 187 pesimälajin levinneisyyskuvaukset levinneisyyskarttoineen, koko pesimälinnuston aluepohjainen levinneisyysluokitus, sekä sadan laajimmin levinneen kärkilajin ja pesimälajin listat. Pesimälinnuston levinneisyyttä arvioidaan ja kuvataan useista eri näkökulmista, mm. levinnäisyyden muutoksia sekä lajien sijoittumista ja vakautta Pirkanmaalla. Raportin on koostanut MAAKA-vastaava Ilkka Sahi.


Vuokon luonnonsuojelusäätiö on rahoittanut MAAKA-projektia myöntämällään apurahalla.

Share by: