Pily:n mielipide Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta 15.5.2024
PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE SASTAMALAN AJOKSENKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-OHJELMASTA (viitteenä PIRELY/14140/2023
HANKE
Arviointiohjelman mukaan hanketta kuvataan näin:
” Hankkeesta vastaavana toimiva Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Sastamalan
kaupunkiin, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sastamalan eteläosassa. Hankealueelle suun-
nitellaan enintään 8–12 uuden tuulivoimalan rakentamista. Hankealue sijaitsee Sastamalan kau-
pungissa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan keskustasta lounaaseen. Sijainti Sas-
tamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntarajasta ja Huittisen kaupun-
gin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa Punkalaitumen rajoihin noin 10
km. Hankealueen pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin yksityisten
maanomistajien maille.
Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavasta sähkönsiirrosta. Voimalasi-
joittelu ja huoltotielinjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin
edetessä. Suunnitteilla on 8–12 tuulivoimalan hanke, jossa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 260 metriä ja kokonaisteho vaihtelee noin 56–96 megawatin välillä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on arviolta 8 MW. Esimerkiksi vaihtoehdossa VE2 kokonaisteho tulisi tällöin olemaan noin 64 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto noin 192 GWh luokkaa.
Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueille tule uutta toimintaa. Ympäristövai-
kutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinais-
ten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertai-
lukelpoista.
Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 12 voimalan tuuli-
puisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkai-
sija 175 m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 96 MW.
Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 8 voimalan tuulipuisto.
Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkaisija 175
m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW.
Hanke sisältää kolme vaihtoehtoa sähkönsiirrolle, jotka ovat olennainen osa alueen energiainfra-
struktuurin kehittämistä. Ensimmäiset kaksi vaihtoehtoa. Sähkönsiirto SVE1 ja SVE2, keskittyvät
maakaapelin käyttöön Carunan Sastamala-Äetsä verkkoon liittymisessä.
Kolmas vaihtoehto, SVE3, eroaa edellisistä siinä, että siinä hyödynnetään 110 kilovoltin ilmajohtoa
Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon liittymiseen. Ilmajohdon pituus on noin 20 kilometriä.”
AJOKSENKANGAS SIJOITTUISI USEAN LAJIN PÄÄMUUTTOREITILLE
Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu alueelle ja sen läheisyyteen, jossa on laulujoutsenen, metsähanhien ja kurjen kevät- ja syysmuuttoreitit sekä näiden lajien muuttokeskittyminen. Hankealueelle ja sen lähituntumaan sijoittuu myös merikotkien keväinen päämuuttoreitti. Näin ollen muuttolintuselvitys tulee tehdä huolellisesti ja riittävän laajana niin ajallisesti kuin seurantapäivien määrää ajatellen.
LINNUSTOSELVITYKSISTÄ
Lisäksi hankealueen lähistöllä sijaitsevat muun muassa Liekovesi-Vaunusuo (tärkeä MAALI-alue), Kiviniemi-Honkola (tärkeä MAALI-alue 120057) ja Huittisten pellot (tärkeä MAALI-alue 130000) sekä FINIBA Vammalan lintujärvet (440101). Vammalan lintujärvet, joka on myös Natura-alueeseen kuuluvaa kokonaisuutta, on vain noin 1.5. kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Linnustoselvityksessä on tarkoin arvioitava riittävän laajan aineiston perusteella, miten tuulivoimahanke vaikuttaa edellä mainittujen MAALI-alueiden, FINIBA-alueen ja Natura-alueen linnustoon/ lintujen mahdollisiin lentoreitteihin tuulivoimahankkeen vaikutusalueella.
Arviointiohjelmassa todetaan, että hankealueella esiintyy lajeina kehrääjä, huuhkaja, viirupöllö, kanahaukka, sääksi, metso ja teeri. Nämä arvokkaat lajit ovat herkkiä tuulivoimarakenteiden aiheuttamille häiriöille. Ne voivat myös törmätä kohtalokkaasti tuulivoimarakenteisiin. Arviointiohjelmassa kerrotaan edelleen, että sääksenpesä on hankealueen vaikutuspiirissä, ja lentoseurannan perusteella sääkset käyttävät hankealuetta huomattavan paljon.
Yhden kevään aikainen pöllöselvitys ei ole riittävä antamaan luotettavaa tietoa hankealueen ja sen lähistön todellisesta pöllötilanteesta. Varsinkin tänä keväänä pöllöjen soidinaktiviteetti on ollut yleisesti vähäistä huonon ravintotilanteen vuoksi. Metsäkanalintujen osalta on tarpeen myös yli yhden vuoden ajoittuva selvitys. Metsäkanalintujen kohdalta on muistettava, että tuulivoimaloiden ja uusien teiden rakentaminen sekä mahdollisten uusien ilmajohtojen pystyttäminen synnyttävät kanalinnuille lukuisasti riskejä. Samalla biotooppi pirstoutuu. Metso on lisäksi erityisesti häiriöaltis laji tuulivoimaloiden synnyttämälle melulle uusien tutkimusten mukaan.
Tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriövaikutuksista linnustoon voi lukea alla olevasta lukuisiin tutkimuksiin nojautuvasta linkistä:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Pesimälinnustoselvityksessä tulee ottaa huomioon, ettei selvitys jätä liian paljon hankealueen osia laskennan ulkopuolelle. Tämä vaara on olemassa, jos keskitytään vain suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristöön ja kartalta valittuihin laskentakohteisiin. Sähkönsiirtolinjan linnustoselvitys tulee myös tehdä riittävän kattavasti ja laajasti siirtolinjalta poispäin. Arviointiohjelmassa mainittu 50 metrin etäisyys linjasta molempiin suuntiin ei ole riittävä. Muun muassa mahdollisiin pesiviin petolintuihin ja niiden lentoreitteihin tulee paneutua riittävästi.
Kevätmuuttoa havainnoidaan 2024 keväällä 20 päivän ajan aikavälillä maaliskuu-toukokuu. Kevätmuuttoa tulee seurata jo helmikuusta alkaen, koska kotkien muutto alkaa kevätsäistä riippuen varsin varhain kuten tänä keväänä 2024. Näin saadaan luotettavaa kuvaa muun muassa maakotkan muuttotiilanteesta hankealueen kautta tai vierestä. Syysmuuttoseurantamäärä on 10 päivää sijoittuen aikavälille 23.8.-18.10.2023. Seurantapäivien määrä on liian alhainen -etenkin, kun puhutaan arviointiohjelmassakin viitatusta merkittävästä tuulivoimaloille arkojen lintulajien muuttoreitistä. Syysmuutonseuranta on lopetettu myös liian varhain. Syysmuutonseurantaa tulee täydentää. Syysmuutonseurannassa on otettava huomioon laulujoutsenten syysmuuton ajankohta. Ajankohta on riippuvainen säätilanteesta. Joinakin loppuvuosina muutto saattaa siirtyä jopa seuraavan vuoden alkuun.
Maakotkista on säännöllisiä havaintoja hankealueella ja sen läheisyydessä talvikausilla. Maakotkien liikkuminen alueella ( ja liikkumisen syyt) ja kotkien lentoreitit on selvitettävä mahdollisimman tarkoin. Maakotkahavainnointia on yleensäkin tehtävä talvikaudellakin, koska varsinkin vanhat maakotkat pyrkivät pysyttelemään reviirillään talvikaudellakin. Maakotkan lentoreitit reviirialueella tai sen tuntumassa voivat poiketa olennaisesti pesimäkauden lentoreiteistä muun muassa ravintotilanteen vuoksi.
Ympäristöministeriön ohjeen 6/2016 mukaan päämuuttoreiteille ja päämuuttoreittien keskittymä-
eli pullonkaula-alueille ei tule sijoittaa uutta tuulivoimaa. Ajoksenkankaan hankealue sijoittuu varsin selkeästi tällaiselle alueelle ja sen läheisyyteen. Pääsääntöisesti tuulivoimaa ei tule rakentaa tämäntyyppiselle alueelle. Pääsäännöstä on mahdollisuus tehdä poikkeus, jos riittävät selvitykset osoittavat, ettei linnustoarvoja heikennetä. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida. Jotta pääsäännöstä voidaan poiketa, on linnustoselvitysten ja niihin perustuvien vaikutusarvioiden oltava huolellisesti ja riittävässä laajuudessa laadittuja. Pääsäännöstä ei tule poiketa kuin aivan poikkeustilanteissa, kun arvioidaan, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat selkeästi mittavat. Poikkeamismahdollisuudesta ei saa tehdä normaalia tapaa kiertää ohjeistusta. Ajoksenkankaan sijainti muuttoreiteillä edellyttää, että muuttavien lintujen linnustoselvitykset on tehtävä tarkemmin kuin muissa tilanteissa olisi tilanne. Samoin lintuihin kohdistuvien riskien lieventämis- ja poistamistoimenpiteet on yksilöitävä tarkoin.
PÄÄTELMÄT
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, joka soveltuu tuulivoimalle huonosti. Tästä syystä linnustoselvitykset on tehtävä, arvioitava ja laadittava luotettavan riittävästi. Ennalta arvioiden hankealueen itäisimmät tuulivoimalat tulee poistaa (VE2), mutta tämä ei saa merkitä ylitiheän VE1-vaihtoehdon hyväksymistä. Ei pidä myöskään pyrkiä siihen, että Ajoksenkankaan tuulivoimahanke saataisiin vietyä suunnitelmien mukaisena läpi alentamalla rimaa sivuuttamalla ohjeistus päämuuttoreittejä/lintujen keskittymäalueita koskien. Linnustoselvityksiä tulee täydentää. Sähkönsiirto hankealueen ulkopuolelle tulee tapahtua maakaapeloinnilla. Jos tuulivoimahanke toteutuu, jälkiseuranta on suoritettava tehokkaasti.
Tampereella 15.5.2024
Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
puh: 050 3563231
