Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Ylöjärven Patakorven tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaan (viitteenä PIRELY/3404/2024).

YVA-ohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti:

”Eurowind Energy Oy suunnittelee tuulivoimatuotantoaluetta Ylöjärven kaupungin Patakorven

alueelle Pirkanmaalle. Patakorven tuulivoimahankkeessa toteutetaan YVA-lain (252/2017) ja YVA-

asetuksen (277/2017) mukainen YVA-menettely. Kaavoituksen laatii erillismenettelynä Plandea Oy.

Eurowind Energy Oy on toimittanut kaavoitusaloitteen ja se on hyväksytty Ylöjärven

Kaupunginhallituksessa 15.05.2023 § 157. Osayleiskaavassa ratkaistaan tuulivoima-alueen

maankäyttö sekä tuulivoimaloiden määrä ja sijoittuminen. Osayleiskaavan laadinnassa otetaan

huomioon ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä tehtävät selvitykset ja arvioinnit sekä

muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet ja suunnittelun myötä esiin tulevat asiat. Osayleiskaavan

osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville yhtäaikaisesti YVA-ohjelman kanssa.

Patakorven hankealue sijaitsee Ylöjärven kunnassa, 41 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjois-

koilliseen. Hankealue rajautuu koillisessa Ruoveden kunnan rajaan. Hankealue on kooltaan noin

1 194 hehtaaria. Patakorven tuulivoimahanke sijoittuu julkisen osakeyhtiön omistuksessa olevan

kiinteistön alueelle. Hankealueesta on tehty vuokrasopimus. Hankealueelle suunnitellaan enintään

14 tuulivoimayksikön rakentamista. Suunniteltujen tuulivoimaloiden korkeus on enintään 280

metriä ja enimmäisteho 6–9 MW/tuulivoimala. Varsinaisen tuulivoimala-alueen lisäksi

hankealueeseen kuuluu tarkasteltava sähkönsiirtoalue. Hankkeen ulkoinen sähkönsiirto on

suunniteltu toteutettavan ilmajohtona Fingrid Oyj:n Mänttä-Kangasala 110 kV voimajohtoon

Ruoveden kunnan puolelle. Voimaloiden sijoittelu, sisäisten teiden sekä sähkönsiirron toteutus

tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden suunniteltu toiminta-aika on noin 30–

35 vuotta.”

Patakorven tuulivoimahanke sijoittuu Helvetinjärven kansallispuiston viereen (Natura-alue FI0341003). Lähimmästä suunnitelmassa olevasta tuulivoimalasta on matkaa Helvetinjärven kansallispuistoon 2.8 km. Temppeliharjun Natura-alueelle (FI0341015) on matkaa 2.7 km lähimmästo suunnitellusta tuulivoimalapaikasta. Lähin tärkeä lintujen pesimä- ja

kerääntymisalue (FINIBA = Finnish Important Bird Areas) sijaitsee 2.8–13 km etäisyydellä lähimpien tuulivoimaloiden pohjoispuolella (440052). Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) Haukkamaan erämaajärvet ja -lammet sijaitsevat 4.2–7.0 km hankealueesta länteen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Ruoveden reitti on hankkeen vaikutusalueella. Jos Murskemäen tuulivoimalahanke toteutuu Ruoveden Ruhalassa, Ruoveden reitin maisema-alueelle kohdistuu kahden eri tuulivoima-alueen yhteisvaikutus. Maakuntakaavan mukainen ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä alue osuu vähäisessä määrin hankealueen pohjoisosiin.

Arviointiohjelman perusteella linnustoselvityksissä on kohentamisen tarvetta. Linnustoselvitysten tasoa ei voida esimerkiksi perustella sillä, että tuulivoimahankkeen alueelta tai sen lähistöltä ei ole tiedossa havaintoja. Useinhan tällainen tilanne johtuu siitä, että alueelta ei ole ilmoitettu havaintoja BirdLife Suomen lintutietopalveluun Tiiraan tai Lajitietokeskuksen järjestelmiin. Vaikka havaintoja ei olisikaan ilmoitettu järjestelmiin, alue on selvitettävä tehokkaasti ja aukottomasti.

Linnustovaikutukset on selvitettävä myös riittävän pitkälle lähialueelle. Uusien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tuulivoimala-alueen vaikutus saattaa ulottua monen lajin kohdalla melkoisen pitkälle. Linnustoselvityksen alueen määrittelyssä on otettava huomioon varovaisuusperiaate.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Patakorvenkin kohdalla on lisäksi se tilanne, että selvitykset on määritetty ja tehty ennen luontojärjestöjen tai asukkaiden osallistumismahdollisuutta. Vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. Jo tehtyihin valmiisiin selvityksiin on vaikea saada täydennystä. Täydentäminen on muutoinkin hankalaa jälkikäteen.

Linnustoselvityksistä voi todeta tässä kohdin seuraavaa:

Pöllöselvitys on tehty kahtena yönä kevätalvella Pöllöjä ei havaittu. On aivan selvää, että tällainen pöllöselvitys -etenkin vain yhtenä keväänä tehtynä- ei anna ollenkaan luotettavaa kuvaa alueen ja sen lähialueiden pöllötilanteesta. Tehty pöllöselvitys ei voi olla pöllökannan arviointiperusteena. Pöllöselvitys on uusittava. Pöllöselvitysten tulee myös kattaa useampi kevät, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintä vaihtelevat pöllöjen ravintotilanteen vuoksi. Pöllöt huhuilevat ja ääntelevät myös hyvin oikullisesti. Erityisesti huuhkajaan (EN DR KVA PVA) esiintymiseen hankealueella ja lähialueilla on kiinnitettävä huomiota sekä esiintymiseen on saatava selvityksissä konkretiaa.

Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys nojautuu 5 päivän havainnointiin. Kanalintuja ja niiden soidinpaikkoja tulee seurata useamman vuoden ajan. Arviointiohjelman perusteella ei pysty päättelemään, miten tuo 5-päiväinen selvitys on muutoin tehty. Hankealueella ja sen lähiympäristössä on muun muassa teerien (DR KVA) ja metsojen (DR KVA) esiintymisalueita. Hankealueella ja sen lähituntumassa on tietojen mukaan muun muassa varsin runsas metsokanta ja metsojen soidinpaikka ( soidinpaikkoja). Tiedot on saatu alueella säännöllisesti liikkuvilta retkeilijöiltä ja metsästäjiltä. Yhden päivän aikana on havaittu jopa 7 metsokukkoa ja lisäksi koppeloita. Tämäntyyppiset alueet, joilla on runsas kanalintukanta, on pyrittävä säilyttämään kanalinnuille sopivina.

Pesimälinnuston pistelaskenta on tehty 2 päivän aikana kerran jokaiselta tuulivoimapaikalta. Lisaäksi on suoritettu kartoituslaskentamenetelmää soveltaen 7 päivänä ns. arvokkaiden elinympäristöjen laskentana. Arviointiohjelman perusteella ei voi muutoin ottaa kantaa pesimälinnustoselvityksen tasoon, mutta pistelaskennan toteuttaminen tuulivoimapaikkaa kohti vain kerran on liian vähän eikä täytä luotettavan laskennan edellytyksiä.

Hankealueella ja sen lähistöllä pitää reviiriä ja pesii useita kaakkuripareja ( DR). Tästä syystä kaakkureiden käyttämien lentoreittien selvittämiseen on käytettävä riittävästi aikaa ja tarkkailu on sovitettava ajallisesti oikein. Tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle saattaa aiheuttaa sen, että kaakkurit katoavat alueelta. Kaakkuriyksilöt voivat olla hyvinkin herkkiä kaikenlaiselle häiriölle, myös tuulivoimaloiden aiheuttamalle. Törmäysriski ei ole ainoa uhka. Kaakkureiden tarkkailua on arviointiohjelman mukaan suoritettu 8 päivänä aamuin/illoin. Sopivia kaakkurin pesimälampia on tarkastettu 4 päivänä. Lopullisen arvion kaakkuriselvityksen riittävyydestä voi antaa, kun on tiedossa tarkemmat tiedot selvityksen tekotavasta.

Ainakin hankealueen lähistöllä esiintyy useita kuikkapareja, pesiviäkin. Kuikkien (DR) liikkumista hankealueella on seurattava riittävän tehokkaasti. Tuulivoimalat aiheuttavat suuren törmäysriskin kuikille. Kuikat karttavat myös tutkimusten mukaan tuulivoima-alueita ja tuulivoima-alueiden lähialueita.

Selkälokista (EN KVA) on havaintoja Haukkajärveltä ja Palovedeltä. Kysymyksessä voi olla vähintään 2 pesivää paria- Linnustoselvityksessä tulee saada luotettava vaikutusarviointi selkälokista- Lisäksi selkälokkien lentoreitit on tutkittava. Selkälokki on erittäin uhanalainen laji, jonka kanta on ollut Pirkanmaalla kuten muuallakin nopeasti laskeva. Havaintoja hankealueen lähituntumasta on edelleen pesimäkaudelta 2024 (BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu). Selkälokki lentää myös ravinnonhakumatkoillaan kymmeniä -jopa satojakin- kilometrejä pesimäkaudella. Tästä löytyy tutkimustietoja kirjallisuudesta.

Kevätmuutonseurantaan on käytetty 8 päivää ja syysmuutonseurantaan myös 8 päivää. Muutonseuranta kattaa siis 16 päivää. Tämä alittaa tuntuvasti virallisen ohjeistuksen mukaisen ajan.

Virallisen ohjeistuksen mukaan pelkästään Pohjois-Suomessa kevätmuuttoa ja syysmuuttoa kumpaakin tulee seurata 20 päivää eli yhteensä 40 päivää. Pirkanmaalla tulee yleisesti todettuna tavoitella tasoa, joka vastaa enemmän tuota ohjeistuksen Pohjois-Suomen päivämäärää. Resurssipula, kustannussyyt eikä se, että lintuja ei joka seurantapäivä muuta suuria määriä- ei voi olla syy suorittaa riittävän luotettavaa muutontarkkailua. Usein linnut yllättävät, ja muuttoa tapahtuu sellaisinakin päivinä, joiden säätilanne ei ole lainkaan ennakkoon ajatellen muutolle sovelias.

Kevätmuuttoa seurattiin huhti- ja toukokuussa. Kevätmuuton seuranta on aloitettu liian myöhään. Kurkien (DR) kevätmuutto- ja syysmuuttoreitti voivat kulkea hankealueen kautta sääoloistakin riippuen.

Päiväpetolintuseurantaa on tehty helmi-elokuussa 18 päivänä. Virallisen ohjeistuksen mukaan :” Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi”. Tämäkin jää ohjeen vähimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Arviointiselostuksen tietojen mukaan voidaan sitten päätellä muun muassa, miten sääksen (DR), mehiläishaukan (EN DR PVA), hiirihaukan ( VU PVA) ja kanahaukan (NT DR) reviirien sijainnit ja lentoreitit on selvitetty.

Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?

Sequence=1

Sähkönsiirtoreiteille on tehtävä kunnollinen luonto- ja linnustoselvitys (SVE 1 ja SVE 2).

Hankealue on kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakuntakaavan mukaisella hiljaisella alueella. Hiljaisten alueiden säilymistä tämäntyyppisinä alueina tulee edistää. Tuulivoimalat vaikuttaisivat nykyiselle tärkeälle retkeily- ja virkistysalueelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen Helvetinjärven ja Seitsemisten kansallispuistojen laajentamisesta. Laajennuksen osa sijoittuisi lähelle hankealueen luoteis-pohjoispuolta. Laajennusosa on maakuntakaavassa ekosystteemipalveluille merkittävää aluetta, joka on valtion hallussa. Arvioinnissa on otettava konkreettinen kanta tässä kappaleessa mainittuihin alueisiin koituvasta tuulivoimaloiden vaikutuksesta. Suunnitelman mukaisen tuulivoima-alueen paikka sijoittuu lähelle arvokkaita luonto-, retkeily- ja maisema-alueita. Tästä syystä selvitykset ja arvioinnit on tehtävä huolellisesti, jotta voidaan saada luotettavaa tietoa tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista.

Lintuhavaintoja on syytä pyytää myös paikalliselta BirdLifen jäsenjärjestöltä Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, ellei näin ole jo tehty.

EN= Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=silmällä pidettävä, DR= Direktiivilaji, KVA= Suomen kansainvälinen vastuulaji ja PVA= Pirkanmaan vastuulaji

Tampereella 11.12.2024

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi