Hervantajärven vanhan metsän suojelualoite
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ALOITE
12.12.2024
Luontoliiton Hämeen piiri ry
Tampereen Metsäryhmä
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Tampereen kaupunki
Kirjaamo
kirjaamo@tampere.fi
PL 487
33101 Tampere
Asia: HERVANTAJÄRVEN LUOTEISPUOLEN VANHAN METSÄN SUOJELU
Arvoisat vastaanottajat,
esitämme, että Tampereen Hervantajärven luoteispuolella sijaitsevaan vanhaan metsään (Kuva 1)
perustetaan luonnonsuojelualue. Noin 23 hehtaarin metsäalue on Tampereen kaupungin
omistuksessa. Alueen länsipuolella on 8,9 hehtaarin laajuinen Hupakankorven luonnonsuojelualue
ja itäpuolella kantakaupungin laajin 86 hehtaarin Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue.
Hervantajärven luoteispuolen metsä on esitetty Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa
2012–2020 suojeltavaksi kaavamerkinnällä ja arvometsä-luokituksella metsänkäsittelyn osalta.
Suojeluohjelmassa metsäalueen kooksi on määritetty 22,11 ha.
Kuva 1: Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä. Hupakankorven luonnonsuojelualue erottuu
vaaleana vähäpuustoisena suoalueena kuvan vasemmassa laidassa ja Makkarajärvi-Viitastenperän
luonnonsuojelualue kuvan oikeassa laidassa. Kuvassa oikealla olevan Hervantajärven asuinalueen
alapuolella on Hervantajärvi ja asuinalueen oikealla puolella Makkarajärvi.
Suojeltavaksi esittämämme alue on tällä hetkellä asemakaavoittamatonta. Metsä on merkitty
voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaava 2040:ssa keskuspuistoverkoston osaksi. Alueelle
soveltuisi kuitenkin paremmin kaavamerkintänä luonnonsuojelualue. Esitämme myös uuden
luontoselvityksen tekemistä alueelle suojelupäätöksen pohjaksi. Aluetta ei ole kartoitettu kattavasti
vuosituhannen alun jälkeen.
Nykyisellään aluetta uhkaavat muun muassa hygieniasyistä tehtävät hakkuut, joissa heikentynyttä
tai kuollutta puuta ei nähdä luonnon monimuotoisuudelle tarpeellisena. Hakkaamalla metsä
menetetään sen poikkeukselliset ja laajat luontoarvot. Hervantajärven luoteispuolen vanhan metsän
suojelu edistää suojelualueiden kytkeytyneisyyttä huomattavasti yhdistämällä Hupakankorven ja
Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet.
Metsän luonnonarvoista
Alue soveltuu luonnontieteellisiltä valintaperusteiltaan METSO-ohjelman ensimmäiseen luokkaan
puuston ikään ja lahopuun määrään pohjautuen. METSO-luokitus on todettu jo Tampereen
kaupungin luonnonsuojeluohjelmassakin 2012–2020. Hervantajärven osayleiskaavaa laadittaessa
vuosituhannen alkupuolella alueen puuston ikä määritettiin. Tuon selvityksen perusteella
suojeltavaksi esitettävän alueen puusto on kuusivaltaista ja nykyisin pääosin 120–140-vuotiasta.
Metsässä on arviolta kymmeniä kuutiometrejä lahopuuta hehtaaria kohden. Metsän lahopuusta
tekee erityisen merkittävän se, että iso osa lahopuusta on vielä pystyssä muodostaen pökkelöitä,
keloja, pystypuita ja kolopuita maapuiden sekä tuulenkaatojen ohella. Tällainen lahopuujatkumo on
harvinainen Suomen metsissä, mutta elintärkeä monille nykyään uhanalaisille metsälajeille. Puuston
latvuksessa on runsaasti aukkoja, mikä on mahdollistanut nuorten lehtipuiden levittäytymisen
alueelle. Alueella on myös kookkaita vanhoja lehtipuita havupuiden ohella.
Hervantajärven luoteispuolen vanhassa metsässä elää paljon vaateliasta ja uhanalaistakin lajistoa.
Huomionarvioisia lajeja ovat linnuista muun muassa hömötiainen, varpuspöllö, kanahaukka,
harmaapäätikka ja pohjantikka, nisäkkäistä liito-orava, vanhojen metsien kääväkkäistä rusokääpä ja
rusokantokääpä, putkilokasveista kuusivaltaisissa lehdoissa viihtyvä pussikämmekkä, sammalista
käsittelemättömissä metsissä esiintyvä lahokaviosammal ja jäkälistä tuulenkaatojen juurakoista
löytyvä varjoneulajäkälä. Merkittävä osa alueen vaateliaista lajeista on riippuvaisia lahopuusta.
Metsän liito-oravatilanteesta on tietoja pitkältä ajalta (1995, 1998, 2003, 2004, 2006, 2014, 2016,
2018, 2021) ja alue on ollut vuosikausia kauttaaltaan liito-oravan asuttama. Myös pohjantikasta
kertovat havainnot (2003, 2004, 2006, 2007, 2009, 2018) koko alueen laajuudelta viestivät
jatkuvasta esiintymästä.
Opetus- ja tutkimuskäytön kehittäminen
Tampereen korkeakouluyhteisöön kuuluvassa Tampereen ammattikorkeakoulussa koulutetaan
metsätalousinsinöörejä, jotka voivat hyötyä tällaisesta luonnontilaisesta opetusmetsästä
metsäekologian opinnoissaan. Tampereen kaupungin omistuksessa olevat taajamametsät ovat
pääsääntöisesti voimakkaasti käsiteltyjä. Kaupungin omistamista metsistä esimerkiksi haketetaan
lehtipuuta ja poistetaan lahopuuta sekä alikasvosta. Käytännössä metsiä on kasvatettu jaksollisesti
päätehakkuusta päätehakkuuseen.
Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä on säästynyt edellä mainituilta käsittelyiltä ja muodostaa
näin arvokkaan kohteen tiheästi rakennetun kaupunkirakenteen läheisyydessä. Metsän
monimuotoisuus tarjoaa tutkittavaa erityisesti siitä, miten luonnontilaisuus voidaan säilyttää
taajama-alueille jätettävillä luontokohteilla. Hervantajärven luoteispuolen metsä on malliesimerkki
siitä, miten kirjanpainajat ovat saaneet ennallistaa metsää luonnontilaisemmaksi. Kyseisen
metsäalueen tutkimuksessa yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi yliopistojen metsäekologiaan
painottuneet tutkimusryhmät, joita on ainakin Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Lopuksi
Nähdäksemme hiilineutraalius ja ilmastomuutoksen torjuminen on myös mahdollista yhdistää
muihin edellä mainittuihin arvoihin suojelemalla Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä, sillä se
on erittäin hyvä hiilivarasto. Vanha metsä on myös hyvä hiilinielu, kun puustosta vapautuvan
karikkeen hiili sitoutuu maaperään kasvattaen maaperän hiilivarastoa. Suojelemalla Hervantajärven
luoteispuolen metsän Tampereen kaupunki noudattaisi kirjaimellisesti luonnonsuojelulakia (11 §),
jonka mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden suojelua alueellaan.
Pyydämme kirjallista vastausta aloitteeseemme.
Tampereella 12.12.2024
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry
Esko Vuoristo Jari-Pekka Tamminen
varapuheenjohtaja sihteeri
Luontoliiton Hämeen piiri ry
Noa Saari
puheenjohtaja
Tampereen Metsäryhmä
Elli Kulmala
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Jukka T. Helin
suojeluvastaava
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Antti Virnes Sari Hämäläinen
puheenjohtaja järjestösihteeri
Jakelu
Tampereen kaupunki
- kirjaamo
- ympäristöpäällikkö Kati Skippari
- suunnittelujohtaja Jukka Lindfors
- yleiskaavapäällikkö Pia Hastio
Pirkanmaan Ely-keskus
- kirjaamo
- ympäristö ja luonnonvarat alueen johtaja Mari Rajala
- luontoyksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen
- ylitarkastaja Auli Suvanto
Tampereen ammattikorkeakoulu
- metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi
Jyväskylän yliopisto
- luonnonsuojelubiologian dosentti, yliopistonlehtori Panu Halme
Itä-Suomen yliopisto
- apulaisprofessori Tuomas Aakala
