PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE KOSKIEN SASTAMALAN KÄRMEKALLION TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-SELOSTUSTA (viitteenä PIRELY/8232/2022).

Hanke

Arviointiselostuksessa kerrotaan Kärmekallion tuulivoimahankkeesta seuraavasti:

”Eurowind Energy Oy suunnittelee Kärmekallion tuulivoimapuistoa Sastamalan kaupunkiin. Hankealueelle suunnitellaan enintään seitsemän uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä ja niiden yksikkötehoksi arvioidaan 6–8 megawattia (MW) jolloin kokonaisteho seitsemällä voimalalla on 42–56 MW.

Hankealue sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Sastamalan

keskustaajamasta Vammalasta. Sastamalan Kiikoisten taajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäi-

syydellä hankealueesta luoteeseen ja Mouhijärven taajama noin 16 kilometrin etäisyydellä hanke-

alueesta koilliseen. Huittisen taajama sijaitsee noin 22 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ete-

lään, Kokemäen taajama noin 24 kilometrin etäisyydellä hankealueesta lounaaseen ja Harjavallan

taajama noin 29 kilometrin etäisyydellä hankealueesta lounaaseen. Satakunnan maakuntaraja sijoit-

tuu lähimmillään noin 6,1 kilometrin päähän hankealueen länsipuolelle.

Kärmekallion hankealueen kokonaispinta-ala on noin 1 400 hehtaaria. Hankealueelle sijoittuu eri

ikäistä talousmetsää, ojitettuja soita sekä muutamia peltolohkoja. Hankealueen koillisosaan sijoit-

tuu pienialaisia luonnonsuojelualueita sekä ojittamattomia suoalueita, ja keskiosaan suljettu kaato-

paikka.

Hankealueelle sijoittuu yksityisten tahojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin omistamia maa-alu-

eita. Hankevastaava on solminut tarvittavat maanvuokrasopimukset seitsemän tuulivoimalan sijoit-

tamiseksi alueelle.

Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueelle rakennetaan sähköasema. Hankealueen keskivaiheille

itä-länsisuunnassa sijoittuvat Fingrid Oyj:n Ulvila-Kangasala 400 kV voimajohto sekä Harjavalta-Melo 110 kV voimajohto, jotka ovat samoissa pylväissä. Hankkeen liittyminen kantaverkkoon on suunniteltu toteutettavaksi olemassa olevia voimajohtopylväitä hyödyntäen. Lisäksi alueelle suunnitellaan aluevaraus energiavarastolle.”

Linnustoselvitykset

Linnustoselvityksissä on selkeitä puutteita. Tämä johtuu selvityksiin ja seurantaan käytetyn ajan vähäisyydestä.

Kanalintujen soidinpaikkaselvitys on tehty vain yhtenä keväänä vuonna 2022. Selvitykseen on käytetty 2 kertaa. Samoin pöllöselvitys perustuu yhden kevään 2 kerran havainnointiin keväällä 2022

Tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksissä tulee ottaa käytäntöön malli, jossa kanalintujen soidinselvitys ja pöllöselvitys perustuvat useamman kuin yhden kevään tuloksiin. Näin tulokset olisivat tuntuvasti luotettavampia. Pöllöselvityksessä YVA-selostuksessa todetaan, että ”kuuntelu tapahtui ajamalla autolla ja kävellen hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdyttiin kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä noin 3–5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Selvitys on kattava.” Yhdellä paikalla on käytetty liian vähäinen kuunteluaika. Tosin samat pisteet on kuunneltu kaksi kertaa. Ei myöskään selviä, onko atrappia käytetty vai ei.

Päiväpetolintuselvitys sisältää ainoastaan 6 tarkkailupäivää kesä-elokuussa vuonna 2022. Tämä alittaa merkittävästi ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisen petolintuseurannan. Hankealueella ja sen lähialueilla on monipuolinen reviiriä pitävä ja alueen kautta lentävä petolinnusto.

Kevätmuutonseuranta käsittää 10 päivää. Keväällä 2023 Kevätmuutonseuranta on alkanut liian myöhään vasta huhtikuussa. Tämä vaikuttaa muun muassa, että kotkien ja tiettyjen muiden petolintulajien sekä laulujoutsenten muuton osalta on suurta epävarmuutta tuloksissa. Laulujoutsenia liikkui alueella jo runsaasti ennen huhtikuun alkua ( BirdLife Suomen lintutietopalvelu Tiira). Havaittujen kotkien ja laulujoutsenten määrä on varsin vähäinen. On muistettava, että hankealue sijaitsee laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreitillä sekä muuttoreitin vaikutuspiirissä. Hanhia muuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä nykyisin lisääntyvästi. Hanhet lepäilevät ja ruokailevat Huittisten ja Sastamalan Villilän pelloilla suurin joukoin.

Syysmuutonseuranta kattaa 11 päivää syksyllä 2023.. Syysmuutonseurantaa olisi pitänyt jatkaa pitemmälle – kuten virallisessa ohjeistuksessakin mainitaan. Esimerkiksi marraskuun puolenvälin aikoihin on Sastamalassa ollut vielä paikallisia joutsenia yhdelläkin paikalla vähintään 700. Myös muualla Suomessa on ollut suuria joutsenkerääntymiä. Syysmuuttoseurannan lopettamisen aikoihin on liikkeellä ollut vasta melkoisen pieniä joutsenparvia. Tiedot löytyvät BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta. Hankealue on kurjen ja joutsenen syksyisen päämuuttoreitin vaikutuspiirissä. Kuitenkin muuttavia laulujoutsenia on muutonseurannassa havaittu vain 81 yksilöä. Tämä lukema kertoo muutonseurannan puutteellisesta ajoittumisesta. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan syksyisin Huittisten ja Sastamalan pelloilla voi ruokailla ja lepäillä runsas 10 000 (jopa lähemmäs 20 000 hanhea) hanhea kerralla.

Pesimälinnuston laskentaan on käytetty kahtena eri vuonna (2022 ja 2024) yhteensä 4 päivää. Päivät sisältävät sekä pistelaskentaa että sovellettua kartoituslaskentaa. Käytettyjen päivien vähäisyys suurella alueella lisää laskentojen tulosten epävarmuutta. Pistelaskentojen määrä oli 11. Tämä on ilmeisen vähäinen määrä alueen suuruuteen nähden. Yleensäkin tuulivoimahankkeissa tulee kartoittaa hankealue tarkemmin kuin nyt on useasti käytäntönä. Ei pidä liikaa painottaa karttatutkiskelun perusteella ns. arvokkaita alueita, vaan hankealue tulee kartoittaa riittävän tasaisesti. Tehdyt laskennat tulee myös määritellä kartoilla nykyistä paremmin. Kärmekallion laskennoissa voidaan todeta, että laskennat jakaantuvat kuitenkin kahdelle eri vuodelle.

Hankealueen pesimälinnustosta

Vaikka YVA-selostuksessa annetaan ymmärtää, että hankealueen linnusto on varsin tavanomaista, hankealueella on myös tärkeitä lintulajeja. Alueelta löytyy töyhtötiaisia (VU) ja hömötiaisia (EN), kanalintuja ja petolintuja. Tämä seikka on otettava huomioon, kun tehdään päätöksiä. Töyhtötiaisen ja hömötiaisen kohdalla on pidettävä mielessä se, että lajien kannat ovat nopeasti vähentyneet, vaikka hankealueella niitä esiintyisikin toistaiseksi. Arviointiselostuksen mukaan hankealueen pesimälinnustosta on 39% huomionarvoisia lajeja. Kun yhä useammasta lintulajista tulee uhanalainen ja kanta vähentyy nopeasti, on lajien käyttämien biotooppien ja reviiripaikkojen suojeluun kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa viittaamalla siihen, että lajit ovat toistaiseksi vielä alueellisesti tavanomaisia.

Petolinnut

Hankealueella on YVA-selostuksen mukaan varma erittäin uhanalaisen mehiläishaukan reviiri ja pesä. Samoin vaarantunut hiirihaukka saattaa pesiä alueella. Tuulivoimalat muodostavat näille kahdelle uhanalaiselle petolinnulle merkittävän riskin. Huolestuttavaa on se, että myös monilla muilla tuulivoimahankealueilla Pirkanmaalla nämä kaksi Pirkanmaan vastuulajia ovat joutumassa tuulivoimahankkeiden jalkoihin. Näiden molempien lajien kannat ovat vähentymässä. Tästä syystä tuulivoimahankkeissa lajien pesimä- ja reviiripaikkoja tulee säilyttää elinkelpoisina, jotta reviirit eivät autioidu.

Tehdyn petolintuselvityksen mukaan hankealueen keskeisillä osilla on runsaasti petolintujen havaintoja. Edellä mainittu koskee muun muassa mehiläishaukkaa ja hiirihaukkaa, Mehiläishaukasta tehdyt lentohavainnot ovat valtaosin törmäyskorkeudella. Samoin hiirihaukasta tehdyt havainnot ovat suurelta osin törmäyskorkeudella. YVA-selostuksessa todetaan myös, että havainnointipiste ei ole kauttaaltaan riittävän kattava. Tuulivoimalat synnyttäisivät kyseiselle kahdelle uhanalaiselle petolintulajille ja Pirkanmaan vastuulajille merkittävän riskin.

Kärmekallion YVA-selostuksessa todetaan:” Hankealueella esiintyvien petolintujen (pl. kalasääski) osalta elinympäristön muutosten vaikutukset ja häiriövaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa vähäiset, sillä alueen petolintulajisto on kohtuullisen tavanomaista vastaavien metsäisten seutujen lajistoa, vaikka alue kuuluukin useampien suojelullisesti arvokkaiden päiväpetolintujen reviireille. ” Tähän arvioinnin lopputulemaan ei voi yhtyä. YVA-selostuksessa mainitaan kuitenkin jatkossa:” Joukossa oli myös muita suurikokoisia petolintulajeja, kuten uhanalaiset mehiläishaukka ja hiirihaukka sekä kanahaukka, joilla mahdollisesti oli reviirit hankealueella tai sen lähistöllä. Lajit lentävät soidinaikaan korkealla ja toisaalta poikasten harjoitellessa lentotaitoa ovat herkempiä törmäyksille. Mikäli lajeilla on pysyvät reviirit hankealueen ympäristössä, voidaan Kärmekallion tuulivoimahankkeella varovaisuusperiaatteen mukaisesti katsoa olevan kohtalainen törmäysriskivaikutus kalasääsken ohella myös mehiläishaukalle ja kanahaukalle.”

Sääksi käyttää aluetta ainakin ylilentoihin. Yksi pesä on hankealueen pohjoispuolella. Paikallisilta saatujen tietojen mukaan sääksellä olisi myös pesä hankealueen välittömässä läheisyydessä länsipuolella. Tämä tieto tulee todentaa. Sääksen pesään/pesiin on jätettävä vähintään suosituksen mukainen 2 km:n etäisyys tuulivoimaloista. Lisäksi on todettava, että sääksestä tehtyjä lentohavaintoja on yllättävän vähän petolintuseurannan aikana. Vain kuusi havaintoa on tehty. Näistä 5 suuntautuu hankealueen kautta länteen tai lounaaseen. Vain yksi havaittu lento on hankealueen ulkopuolelta etelään. Kaikki sääksen petolintuseurannassa havaitut hankealueen ylitse suuntautuneet lennot ovat olleet törmäyskorkeudella. Törmäysmallinnuksia ei ole tehty. Yleisesti mainittakoon, että esimerkiksi sääksen seurannassa tulee ottaa sekin huomioon, että seurantaan tulisi saada mukaan myös lentokykyisiksi tulleiden poikasten lentokäyttäytymistä.

Alueelta on havainto erittäin uhanalaisesta huuhkajasta. Huuhkajan mahdollinen reviiri hankealueella tai sen läheisyydessä on varmistettava mahdollisimman hyvin. Vuohijoen kaatopaikka voi edelleen houkutella huuhkajaa paikalle. Huuhkaja on erittäin arka kaikenlaiselle häiriölle ja tuulivoimaloille. Hankealueelta on myös yksi havainto helmipöllöstä (NT). Helmipöllön kanta on heikentynyt olennaisesti Pirkanmaalla. Lisäksi alueelta on havainto aikaisemmin viirupöllön pesinnästä.

Kanalinnut

YVA-selostuksessa tunnutaan aliarvioitavan metsäkanalintujen alttiutta törmätä tuulivoimaloihin ja sähkönsiirtojohtoihin. Tarkastelussa on otettava huomioon lisäksi alueen läpi kulkevan voimajohdon ja tuulivoimaloiden yhteisvaikutus linnustoon. Entisen linjan lisäksi ollaan rakentamassa uutta linjaa vanhan linjan lisäksi samalle reitille. Ainakin sähkölinjojen määrä lisääntyy. YVA-selostuksessa ei anneta myöskään riittävästi painoa tuulivoimalahankkeen kielteisille vaikutuksille kanalintuihin. Uusien tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden häirintävaikutus ulottuu tapauksittain kilometrien päähän. Biotoopin muutokset vaikuttavat myös kielteisesti. Kanalintujen mahdollisuus löytää uusia paikkoja menestykselliseen soidintamiseen, ruokailuun ja pesimiseen ovat hyvinkin rajalliset, koska biotooppimuutokset ovat olleet varsin rajuja. Tästä syystä on noudatettava varovaisuusperiaatetta.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Lakkiniemen aurinkovoimahanke

Tuulivoimahankealueen läheisyyteen (n. 0.6 km) suunnitellaan myös aurinkovoimaa. Lakkiniemen aurinkohankkeen ala olisi 108 ha (uusin tieto taisi olla 50 ha). Aurinkovoiman haitallisista vaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoja. Aurinkovoima-alue supistaa muun muassa monen lintulajin pesimäaluetta ja petolintujen saaliinhakualuetta. Erilaiset heijastukset voivat synnyttää riskitekijöitä linnuille. Jotkut lajit voivat erehtyä pitämään aluetta vesialueena, johon voi laskeutua. Linnut saattavat myös törmätä aurinkokenttärakennelmiin. Aurinkovoimakenttä houkuttelee pahimmillaan alueelle runsaasti hyönteisiä, ja hyönteisiä pyydystävät linnut tulevat tästä syystä saalistelemaan alueelle. Aurinkovoimaan tulee asennoitua varovaisuusperiaatteella, koska tieto aurinkovoiman vaikutuksista on toistaiseksi liian puutteellista. Kärmekallion tuulivoimahankkeen ja Lakkiniemen aurinkovoimahankkeen yhteisvaikutukset tulee arvioida tarkkaan.

Tuulivoimaloiden sijoituspaikat

YVA-selostuksen tuulivoimasijoittelun mallissa on puutteita, jotka merkitsevät vaaraa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Iso-Yyrin suoalue kokonaisuudessaan on tärkeä alueellinen luonnon ydinalue ja yhteyskäytävä sekä valtakunnallisestikin arvokas suoalue. Yyrinsuon alueella on myös soidensuojelun täydennyskohde-ehdotus. Tästä syystä tuulivoimalapaikat 6 ja 7 tulee poistaa.. Lisäksi Teerinevan ympäristö on luonnon monimuotoisuuden vuoksi turvattava alue. Näin ollen ainakin tuulivoimalapaikat 2 ja 3 tuntuisivat olevan väärin sijoitettuja. Tuulivoimapaikkojen vähentäminen ja siirtäminen vaikuttaisivat ilmeisesti myös jonkin verran myönteisesti hankealueella tai lähialueella pesivien sekä alueen läpi lentävien petolintujen säilymiseen alueen linnustossa. Lisäksi esimerkiksi Teerinevan osalta tuulivoimalapaikkojen poistaminen edistäisi teeren soidinpaikan säilymistä. Samalla ekologiset yhteydet eivät vaikeutuisi.

YVA-selostuksessa arvioidaan pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia seuraavaan tapaan:”Sääkseen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan hankevaihtoehdossa VE 1 suuriksi ja hankevaihtoehdossa VE 2 enintään kohtalaisiksi, sillä vaihtoehdossa VE 1 lähimpiin voimaloihin kertyy matkaa alle 2 km ja vaihtoehdossa VE 2 yli 2 km.” Sääksen kohdalta on myös muistettava, että sääksen saalistuslennot saattavat suuntautua eri suuntiin riippuen vuosittaisista vaihteluista esimerkiksi säiden ja kalan esiintymisen vuoksi.

Suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon (pl. sääksi) kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ko-

konaisuudessaan kohtalaisiksi. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea kanalintuihin ja

pöllöihin. Hankevaihtoehtojen (VE1 ja VE2) väliset erot vaikutusten suuruudessa ja merkittävyy-

dessä ovat varsin vähäiset.”

Päätelmät

Kärmekallion tuulivoimahankkeen linnustoselvityksiin on käytetty liian vähän maastopäiviä. Tämä käy ilmi osaltaan useista epävarmuuksista. Petolintujen reviirit ovat jääneet täsmentämättä riittävästi. Petolintujen pesiä ei ole löydetty. Sääksen kohdalta on epäselvää, onko sääksellä toinenkin reviiri ja pesä hankealueen länsipuolella. Paikallisten aluetta tuntevien tietojen mukaan näin olisi.

Muutonseuranta on ajoittunut osittain väärin (tämä näkyy muun muassa muuttavien laulujoutsenten havaitussa vähäisessä määrässä). Laulujoutsen on kuitenkin yksi merkittävä laji, kun pohditaan tuulivoimaloiden aiheuttamia linnustollisia riskejä. Hankealueen kautta tai vaikutuspiirissä muuttavien laulujoutsenten todellisesta määrästä on merkittävää epävarmuutta. Muutonseurantapäivien määrän poikkeamista olennaisesti virallisesta ohjeistuksesta ei voi perustella sillä, että seurantaa tehdään sisämaassa, Kärmekallion tuulivoimahanke sijoittuu usean tuulivoimaloille herkän lintulajin päämuuttoreitille tai sen välittömään läheisyyteen.

Kanalintujen soidinpaikkaselvitys ja pöllöselvitys perustuvat vain yhden kevään niukkaan havainnointiin. Kanalintujen keväinen selvitys tulee tehdä myös laajemmin maastossa kuin pelkästään kartalta tai ilmakuvista määritellyillä otollisilla paikoilla. Tällainen liian rajoittunut selvitys voi antaa väärän kuvan, koska muun muassa nykyinen metsänkäyttö on vaikuttanut kanalintujen esiintymiseen. Kanalinnut joutuvat tyytymään myös muihin kuin optimaalisiin biotooppeihin.

Tuulivoimaloiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia esimerkiksi linnustoon tarkastellaan liian suppea-alaisesti. Uusimpien tutkimusten mukaan useat lintulajit karttavat tuulivoima-alueita laajalle etäisyydelle. Karttamisen lisäksi tuulivoimalat synnyttävät pöllöille, useille päiväpetolintulajeille ja kanalinnuille törmäysriskin, jota ei pidä vähätellä. Kysymyksessä ovat useasti juuri uhanalaiset lajit tai voimakkaasti taantumassa olevat lajit.

YVA-selostuksessa arvioidaan (liian vähäisestä seurannasta huolimatta), että esimerkiksi tuulivoimaloiden vaikutus sääkseen on suuri vaihtoehdossa VE1 ja kohtalainen vaihtoehdossa VE2. Suojelullisesti arvokkaaseen pesimälajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi molemmissa vaihtoehdoissa.

Kun otetaan huomioon linnustoselvityksen vajavaisuus ja se, että sääksen mahdollisen toisen reviirin/pesän varmistaminen on jäänyt tekemättä, on vaadittava linnustoselvitysten täydentämistä. Liiaksi epävarmuutta on myös mehiläishaukan, hiirihaukan, kanahaukan ,huuhkajan, viirupöllön ja helmipöllön osalta. Yleensäkin tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksissä puuttuu kokonaan yömuuttajien havainnointi. Tämä luo selvityksille huomattavaakin epävarmuutta hankepaikasta riippuen.

Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 haitta-arviointi perustuu nyt liian vähäiseen hankealueelta ja sen lähialueilta saatuun tietoon. Käytettävissä olevan tiedon nojalla tuulivoimalapaikat 7 ja 6 tulee poistaa. Tämä johtuu sääksen reviirin ja pesän sijainnista hankealueen pohjoispuolella sekä Yyrinsuokokonaisuuden paikallisesta ydinluontokohteesta. Muiden tuulivoimalapaikkojen sopivuutta voidaan arvioida, kun saadaan täydennettyä tietoa esimerkiksi petolintujen reviireistä ja pesistä. Pelkästään nyt käytettävissä olevan tiedon varassa ei voida tehdä sitovia päätöksiä tuulivoimalapaikoista. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, kun selvitykset ovat liian puutteellisia.

Tampereella 19.1.2025

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi