PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN JA PORIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN YHTEINEN LAUSUNTO KOSKIEN KARVIAN-PARKANON HAITINKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-OHJELMAA (viite VARELY/5102/2024)
Hanke ja hankealue
Arviointiohjelman mukaan hanke on seuraavanlainen:
”Elements Suomi Oy suunnittelee tuuli- ja aurinkovoimahankkeen toteuttamista Haitinkankaan
alueelle. Hankealueen koko on noin 1560 hehtaaria ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin
etäisyydellä Karvian keskustaajaman kaakkoispuolella. Hankkeeseen sisältyy 10–16
tuulivoimalaa, jotka sijoittuvat Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin alueelle, 354 hehtaarin
kokoinen aurinkovoima-alue, joka sijoittuu Karvian kunnan alueelle sekä hankkeen
ilmajohdolla toteutettava sähkönsiirto, jonka vaihtoehdot sijoittuvat Karvian kunnan sekä
Parkanon ja Kankaanpään kaupunkien alueille. Suunnitelmissa on käyttää voimaloita, joiden
kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja yksikköteho enintään 10 MW. Tällöin
tuulivoimaloiden kokonaisteho tulee olemaan 100–160 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön
nettotuotanto noin 550 GWh. Suunnitellun aurinkovoima-alueen kokonaisteho on
maksimissaan 320 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto 310 GWh. Hankealueelle
rakennetaan sähköasema, jonka kautta sähkö siirretään kantaverkkoon 110 tai 400 kV:n
ilmajohdolla. YVA-menettelyssä arvioidaan vaikutukset 400 kV:n voimajohdolle, koska sen
vaikutukset ulottuvat 110 kV:n voimajohtoa laajemmalle alueelle. Hankkeen sähkönsiirrolle on
neljä vaihtoehtoista reittiä, jotka kaikki kulkevat Fingrid Oyj:n suunnitteleman
Kristiinankaupunki-Nokia 400 + 110 kV:n voimajohdon rinnalla. Sähkönsiirto kantaverkkoon
tapahtuu tämän johdon varrelle rakennettavan sähköaseman kautta. Reittivaihtoehdosta
riippuen voimajohdon pituus tulee olemaan 26–28 kilometriä. Tavoitteena on, että tuuli- ja
aurinkovoimahanke tuottaa sähköä vuonna 2028.”
Hankealueen lähistölle/viereen sijoittuu kolme Natura-aluetta ja suojelualueita. Hankealue osuu myös luonnon monimuotoisuuden ydinalueelle ja ekologiselle maakunnalliselle yhteydelle. Hankealue soveltuu tuulivoimalle varsin huonosti. Linnuston ja muun eläimistön kohdalla on otettava tarkoin huomioon tuulivoimaloista aiheutuvat häirintävaikutukset varsin laajalle alueelle - lajeista johtuen jopa viiteen kilometriin asti. Häiriövaikutus on pääsääntöisesti haitallisempi kuin törmäysriski. Törmäysriskiäkään ei saa kuitenkaan vähätellä. Tuulivoimaloiden haittavaikutuksista on edelleen varsin puutteellista tietoa. Tieto perustuu matalampiin tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvattaminen esimerkiksi 350 metriin lisää olennaisestikin tuulivoimaloista syntyvää haitallista vaikutusta. Tämä on yksi syy noudattaa varovaisuusperiaatetta.
Haitinkankaan tuulivoimahankkeen vieressä tai lähituntumassa on arvokkaita Natura- ja suojelualueita. Muun muassa Horjunkeidas (SACFI0200189), Puurokeidas -Hannankeidas (SACFI0336006), Häädetkeidas ( SACFI0336004 ) ja Suomijärvi ( SPAFI0200029) muodostavat osan alueen arvokkaista luontokohteista. Lisäksi lähialueella on Parkanon-Karvian rajaseudun soitten FINIBA-alue ( FINIBA Parkanon-Karvian rajaseudun suot, n. 2,2 km). Hanke sijoittuu myös luonnon monimuotoisuuden alueelle. Tuulivoimahanke tuo mukanaan merkittäviä riskejä tämäntyyppiselle linnusto- ja luontoalueelle.
Luonnovarakeskuksen kansainvälinen koostejulkaisu:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Maakotka
Maakotka on vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava, rauhoitettu ja lintudirektiivin liitteen I laji. Maakotka on saatu palautettua Pirkanmaalle ja mahdollisesti Satakuntaankin. Sen eteläinen pesimäraja kulkee Pirkanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa. Moni tuulivoimahanke esimerkiksi Pirkanmaalla vaarantaa maakotkan elinvoimaisuuden maakunnassa. Maakotka on myös Pirkanmaan vastuulaji.
Maakotkasta on havaintoja Häädetkeitaan luonnonpuiston luoteis- ja pohjoispuolelta Rannankylän alueelta (BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu) vuodesta 2010 alkaen, ja pysyvään reviiriin viittaavia pesimäaikaisia havaintoja on vuodesta 2013 alkaen. Havaintoja on 1,5-4 km etäisyydellä Haitinkankaalle suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Lisäksi YVA-ohjelmassakin todetaan, että Haitinkankaan hankealueen eteläpuolelta on havaintoja maakotkasta.
YVA-ohjelmassa mainittu Haitinkankaan hankealueen eteläpuolen maakotkahavainnot viitannevat hankealueen lounaispuolen reviiriin, mikä sijaitsee myös lähellä hankealuetta. Kyse voi olla toisesta maakotkareviiristä tai Häädetkeitaan maakotkaparin vaihtopesästä. Tämä on selvitettävä. Saman parin reviirinäkin liikkuminen alueiden välillä merkitsee liikkumista hankealueella. Vaikka maakotka ei pesisikään joka vuosi, pesä ja vaihtopesät on otettava huomioon sekä maakotkan mahdollisuus säilyttää reviiri ja saalistusalueet on turvattava.
Haitinkankaan tuulivoimahanke erityisesti muiden tuulivoimahankkeiden tai jo toiminnassa olevien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksena vaarantaa maakotkareviirien säilymisen elinkelpoisina. Kangaslammit, Takakangas-Pihlajaharju ja toiminnassa oleva Kantti supistavat maakotkien nykyisiä ja potentiaalisia pesimis- ja ravinnonetsimisalueita. Maakotka on hyvin altis laji häiriöille. On otettava huomioon myös, että maakotkalle jää riittävästi sopivaa ravinnonetsimisaluetta. Maakotkien ravinnonetsimisalueet reviirillä vaihtelevat esimerkiksi ravintotilanteen tai vuoden ajan mukaan. Maakotkat liikkuvat tutkimusten mukaan laajasti ja säännöllisesti myös ydinreviirin ulkopuolella.
https://luonnonsuojelunsaatio.fi/hankkeet/tutkimus-avaa-maakotkien-lento-ja-reviirikayttaytymista/
Yllä mainittujen tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksesta alueen maakotkiin tulee tehdä perusteellinen yhteisvaikutusarviointi noudattaen varovaisuusperiaatetta. Maakotkien pesäpaikat ja vaihtopesät tulee selvittää riittävän hyvin. Maakotka on pitkäikäinen laji, jonka poikasmäärä on vähäinen. Maakotka on erityisen herkkä laji tästäkin syystä- Maakotkan alueellisen elinvoimaisuuden ja suotuisan tason säilyttämistä ei saa heikentää. Vaikka maakotka ei pesisikään joka vuosi, pesä ja vaihtopesät on otettava huomioon sekä maakotkan mahdollisuus säilyttää reviiri ja saalistusalueet on turvattava.
Ympäristömalli ja törmäysmallinnus ovat hyviä apuvälineitä, kun tarkastellaan maakotkien liikkumista reviirillään ja maakotkien törmäysriskiä. On kuitenkin muistettava, että mallinnukset ovat aina enemmän tai vähemmän keskiarvoihin perustuvia tulkintoja. Maakotkayksilöiden käyttäytyminen voi olla hyvinkin poikkeavaa malleista esimerkiksi jollakin reviirialueella tai sitten eri osissa maata. Tästä syystä on aina sovellettava riittävästi varovaisuusperiaatetta.
Linnustoselvitykset
Metsäkanalinnut ja pöllöt
Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys ja pöllöselvitys kattavat kummatkin vain 2 päivän työmäärän. Metsäkanalintuselvitys ja pöllöselvitys tulee tehdä useampana kuin vain yhtenä keväänä. Esimerkiksi pöllöjen havaittavuus ja pesiminen ovat riippuvaisia kevään ravintotilanteesta. Pöllöjen soidin- ja ääntelyaktiivisuus vaihtelevat myös yöstä toiseen. Yhden kevään metsäkanalintuselvitys ja pöllöselvitys eivät anna riittävän hyvää kuvaa näiden lajien tilanteesta hankealueella ja hankealueen lähistöllä.
Pesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys sisältää kaksi eri selvitysten kertaa. Arviointiohjelmassa todetaan:” Selvityksissä on käytetty menetelminä kartoituslaskentaa, pistelaskentaa ja linjalaskentaa.” Mitä tämä kaksi kertaa todellisuudessa tarkoittaa? Arviointiselostuksesta toivottavasti saa tähän tarkennusta. Hankealueen laajuus on mittava 1 560 ha. On selvää, että luotettavan linnustoselvityksen laatiminen edellyttää kylliksi maastopäiviä. Hankealueen lähialueellekin tulee kiinnittää huomiota.
Petolinnut
Hankealueella pesii erittäin uhanalainen petolintu. Tuulivoimalat aiheuttaisivat sen, että tämän lajin tulevaisuus alueella vaarantuu suuresti. Lajin tiedetään olevan hyvin arka kaikenlaiselle häirinnälle. Laji karttaa myös tuulivoima-alueita. Kaikki kolme vaihtoehtoa VE1-VE3 muodostavat suuren ja merkittävän uhkan pesinnän mahdollisuuksille jatkua.
YVA-ohjelmassa kerrotaan:” Suomen lajitietokeskuksesta (11/2023) saatujen tietojen mukaan ja alueella tehtyjen syysmuutonseurannan ja petolintuseurannan (Ahlman Group Oy 2023) perusteella alueella todennäköisesti pesii mehiläishaukka ja hiirihaukka, vaikka pesäpuita ei pystyttykään
paikantamaan. Myös tuulihaukalla on alueella todennäköisesti pesä.” Linnustoselvitykset on tehty käyttäen liian vähän aikaa, jollei hankealueella todennäköisesti pesivistä kolmesta petolintulajista ole pystytty löytämään tai tarkentamaan lajien pesiä. Mehiläishaukka (EN) ja hiirihaukka (VU) ovat lisäksi uhanalaisia. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen haitallisen vaikutuksen arviointia ei voi tehdä ilman, että pesäpaikat tunnetaan.
Arviointiohjelman mukaan ”petolinnut tuntuvat käyttävän aluetta runsaasti
mahdollisesti ravinnonhankintaan päätellen tuulihaukan, hiirihaukan, ruskosuohaukan,
sinisuohaukan ja varpushaukan havaintojen määrästä (Ahlman Group Oy 2023, Rejlers
Finland Oy 2024f). Pellot ja turvetuotantoalueet ovat mahdollisesti hyviä elinympäristöjä
myyrille, joita petolinnut saalistavat.” Tuulivoimalat sopivat huonosti tällaiselle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Vaikutusarvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueella lentävien petolintujen törmäysriskiin ja tuulivoimaloista johtuviin häiriötekijöihin- Suomijärven suunnalta on sääksihavaintoja, joten sääksen pesän sijaintiin ja lentoreitteihin on paneuduttava vaikutusarvioinnissa. Maakotkaan liittyvät tehdyt selvitykset ja tekotavat on ilmoitettava tarkasti. Maakotkien seuranta edellyttää hankealueella ja sen läheisyydessä myös talvikauden havainnointia.
Muuttolinnuston seuranta
Muuttolintuselvitykseen on käytetty kevätmuuton osalta 10 päivää ja syysmuuton osalta 10 päivää. Tämä alittaa selkeästi virallisen ohjeistuksen määritykset. Kevätmuuton seurannasta saa tarkempia tietoja vasta YVA-selostuksessa. Seurantajaksojen aikaväliäkään ei ole kerrottu tässä vaiheessa. Arviointiohjelman tietojen vajavaisuuden vuoksi seurannan luotettavuutta ja tehokkuutta ei voi arvioida näiltä osin.
Hankealue osuu arviointiohjelman mukaan syysmuuton osalta osittain kurjen päämuuttoreitille. Hankealueen etelä- ja pohjoisosissa muuttaa myös hanhia. Muuttavien ja lepäilevien hanhien määrät ovat olleet kasvusuunnassa, koska hanhien muuttoreitti ja aikataulu ovat muuttuneet. Lisäksi on tietoja, että Suomijärven suunnalla on havaintoja suurista hanhiparvista. Metsähanhien alalajit kuuluvat uhanalaisuusluokitukseen.
Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?
Sequence=1
Haitinkankaan tuulivoimahanke sijoittuu alueelle, jonka kautta muuttaa lukuisasti lintuja. Lajit ovat myös herkkiä tuulivoimaloihin törmäyksille. Muuttolinnuston seurantapäivien vähäisyyttä ei voi perustella sillä, että alue sijaitsee sisämaassa ja sisämaassa on vähemmän muuttoa kuin rannikolla.
Suomijärvi
Suomijärven Natura-alueen suojeluperusteina ovat sekä muutto- että pesimälinnusto. Pesimälajistoon on kuulunut useita uhanalaisuusluokitukseen kuuluvia lajeja. Natura-arvioinnissa on otettava molemmat linturyhmät huomioon. Nokikana on EN-laji. Samoin punasotkan (CR) tilanne on selvitettävä. Hankealue on niin lähellä Suomijärveä, että on otettava huomioon, että linnut voivat lennellä hankealueelle ja takaisin Suomijärvelle. Hankealueellahan on muun muassa suunnitellulla aurinkovoima-alueella kosteikkolinnuille sopivaa biotooppia.
Aurinkovoima-alue
Aurinkovoiman mahdolliset haitalliset vaikutukset tulee kartoittaa konkreettisesti. Suunnitellulla aurinkovoima-alueella ja sen lähialueilla on tärkeitä linnustoarvoja. Aurinkovoiman haitallisista vaikutuksista muun muassa linnustoon on vielä varsin vähän tietoja. Tämä edellyttää, että aurinkovoiman perustamisessa ollaan kriittisen varovaisia. Tiedon puuttumisella ei saa päätyä siihen, että mahdollisia haitallisia vaikutuksia ei pidä ottaa toistaiseksi lainkaan huomioon tai niitä voi vähätellä. Aurinkovoima-alue peittää alleen ja supistaa lintujen pesimä- ja ruokailualuetta. Lisäksi linnut voivat tulkita aurinkovoimakentän heijastuksineen vesialueena ja laskeutua sille. Törmäyksiä ei voida myöskään sulkea pois. Aurinkovoimakenttä voi houkutella runsaasti hyönteisiä. Hyönteiset puolestaan saavat paikalle ravintoa etsiviä lintuja. On huomattava, että suunnitelma aurinkovoima-alueesta on yli kaksinkertaistunut siitä, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 19.2.2024 päätöksen yksittäisen YVA-menettelyn soveltamisesta aurinkovoimahankkeeseen.
Päätelmiä
Natura-arvioinnin tekemisen tärkeyttä tunnutaan aliarvioitavan yleisesti ja esimerkiksi Puurokeitaan- Hannankeitaan ja Horjunkeitaan kohdalla. Näillä alueilla voi tietojen mukaan olla luontotyypille ominaista arvokasta pesimälinnustoa ja muuttolinnustoa. (esimerkiksi maakotka, kahlaajia). Monet kahlaajat kuuluvat uhanalaisuusluokitukseen. Arvokkaan linnuston esiintyminen tulee selvittää ja tehdä tuloksista haitallisuusarviointi. Hankealueen viereisiltä Natura-alueilta on havaintoja muun muassa kapustarinnasta, pikkukuovista, suokukosta (CR), lirosta (NT), valkoviklosta (NT), mustakurkku-uikusta (EN), riekosta (VU), tukkasotkasta (EN) ja pohjansirkusta (NT). Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen suokukon nykyinen tilanne (niin pesimä -kuin muutonaikainen) hankealueella ja sen lähialueilla tulee selvittää.
Aurinkovoiman ja tuulivoiman haitalliset vaikutukset erityisesti uhanalaiseen linnustoon on tarkoin selvitettävä. Linnustoselvitykset ovat nyt ilmeisen vajavaisia monilta osin. Haitinkankaan tuulivoimahanke sijoittuu merkittävän luonto-ja suojelualuekokonaisuuden keskelle. Hankkeen heikentävä vaikutus luontoarvoihin ulottuu moneen suuntaan. Hanke ehkäisee ja rajoittaa alueiden välisiä kulkuyhteyksiä ja pirstoo haitallisesti hankealuetta. Hankealue on tärkeä petolintujen saalistusalue. Tuulivoimaloiden lennonestovalot antavat oman häiritsevän vaikutuksensa.
Maakotkien esiintyminen, reviirit alueella ja pesien/vaihtopesien etäisyydet hankealueesta on ehdottomasti selvitettävä huomattavasti paremmin kuin nyt on tehty. Tehty selvitys ei ole lainkaan riittävä, jotta voitaisiin tehdä luotettava arvio hankkeen kielteisistä vaikutuksista maakotkiin. Tehdyn maakotkaselvityksen vajavaisuuden vuoksikaan hanketta ei voi hyväksyä.
Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset tulee kartoittaa ja arvioida huolellisesti. Hankealueesta 25 km:n säteellä on toiminnassa 5 tuulivoima-aluetta. Hankkeilla on 7 tuulivoima-aluetta. Lisänä suunnitellaan aurinkovoimaa ( 4 hanketta). Toiminnassa jo olevat ja suunniteltavat tuulivoimahankkeet sisältävät maksimissaan 134 tuulivoimalaa.
Linnustoselvitykset on tehty jo pääosin valmiiksi YVA-ohjelmavaiheessa, mutta tuloksista ei anneta monilta osin tarkkoja tietoja. Viitataan siihen, että tarkat tulokset julkistetaan vasta YVA-selostusvaiheessa. Tämä kaventaa tuntuvasti paikallisasukkaiden ja yhdistysten mahdollisuuksia arvioida selvitysten riittävyyttä ja tasoa sekä tarpeen mukaan esittää selvitysten täydennyksiä. Jos selvitykset on tehty ja ne ovat valmiina YVA-ohjelmavaiheessa, tulee ne myös julkistaa jo tässä vaiheessa. Varsinaisen vaikutusarvioinnin voi laatia vasta YVA-selostusvaiheessa.
Tampereella ja Porissa 16.1.2025
Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Rane Olsen
puheenjohtaja
Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry
ply@satakunnanlinnut.fi
