Pily:n mielipide koskien Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavaehdotusta 10.5.2024

Sääksjärven osayleiskaava perustuu suunnitelmiin siitä, että ns. Puskiaisten oikaisu tehdään. Tämä
aiheuttaa sen tilanteen, että alueen luontoarvot heikkenevät monilta osin tuntuvasti
osayleiskaavaehdotuksen myötä, jos Puskiaisten oikaisu toteutuu. Kaavan toteuttaminen merkitsisi
noin 40% metsäalan muuttumista enemmän tai vähemmän rakennetuksi. Melualueet laajenevat
metsäalueille. Varsinkin vanhan metsän ja muunlaisen metsän lajisto kärsii kehityksestä
merkitsevästi. Vaikka kaavaehdotuksessa pyritäänkin säästämään vanhan metsän alueita ja muita
arvokkaita luontoalueita, kaavaehdotuksen toteuttaminen aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia.
Metsäalueet pirstoutuvat. Arvokkaista alueista tulee häiriöttömyyden osalta liian pieniä. Tuntuvasti
enemmän retkeilijöitä alkaa liikkua alueilla.

Alue on hyvin laaja ja siihen nähden kartoitus on ollut riittämätöntä, jotta luotettava yleiskuva
voitaisiin muodostaa. Pöllöselvitystä ei ole tehty, joten niiden osalta vaikutuksia ei voida arvioida.
Metsäkanalintuhavainnot pitäää ehdottomasti tutkia tarkemmin, vähintäänkin metson soidinpaikat
pitäisi löytää. Selvitys jää kovin pinnalliseksi. Lisäselvitykset ovat ehdottomasti tarpeen.
Linnustoselvitys perustuu laajasti lähteisiin, mutta tämä on aiheuttanut sen, että lintujen esiintymistä
koskeva päivitys on jäänyt tekemättä. Lähteet eivät voi korvata riittävän konkreettista
linnustoselvitystä.

Metsokanta alueella on merkittävä. 3 paria Lempäälän puolella ja 2 Pirkkalan puolella.
Metso ja muutkin kanalinnut ovat tyyppiesimerkkejä lajeista, joiden poikuetuhoissa valtateiden ja
rakentamisen pirstova vaikutus näkyy.

Pöllöseuranta alueella on jäänyt tekemättä kokonaan. Alueella on viime vuosiin asti havaittu
(vaikkakin ilmeisen pesimättöminä) helmipöllö ja huuhkaja. Siellä on todettu 3-4 varpuspöllön
pesintää, viirupöllö ja lehtopöllö.

Havaintoja on myös muista päiväpetolinnuista kuin lintuselvityksessä mainituista kanahaukoista:
muun muassa mehiläishaukka, hiirihaukka ja varpushaukka havaitaan alueella vuosittain, kaksi
viimeksi mainittua pesivänä.

Raportti toteaa kuitenkin, että linnusto on alueella monipuolista. Ei ole kyse pelkästään lintulajeista,
vaan laajasta melko yhtenäisestä metsäalueesta, joka on monipuolisen lajiston taustalla. Näitä
metsäalueita ei Tampereen kaupunkialueelta (jota tämä käytännössä on) enää juurikaan löydy.
Esimerkiksi metsoreviirien turvaaminen näinkin lähellä Tamperetta on ehdottoman merkittävää.
Liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa myös muun muassa nykytietä parantamalla. Leveä kehä
2 pirstoisi ekologisen käytävän Lempäälän Kaitajärven ja Pirkkalan Pulkajärven väliseltä
metsäylängöltä. Pitkä tunneli voisi olla kompromissi.

Jos tärkeät ekologiset käytävät halutaan säilyttää toimivina, niiden olisi oltava useiden tutkimusten
mukaan vähintään 300 m leveitä. Tästä syystä myös kaavaehdotuksessa olevista syvimmälle
metsään työntyvistä pohjoisimmista ja läntisimmistä työpaikka-aluehankkeista (TP 5) tulee luopua.
Vanhojen metsien lajit, jotka nimenomaan pitää suojella ja ottaa kaavoituksessa huomioon, joutuvat
vaakalaudalle. Esimerkiksi Multivuoren ydinalue pirstoutuu. Luonnon monipuolisuuden
säilyttämistä ei suojata riittävästi. Tärkeiden vanhojen metsien lajien biotooppien tuntumaan
ahdetaan liikaa kaavoituksen kautta tapahtuvaa rakentamista, joka heijastuu vanhojen metsien lajien
alueille. Rakentamatonta aluetta on laajennettava tärkeiden vanhan metsän lajien biotooppien
lähellä.

Lajeja, jotka kärsivät liian tiheästä kaavoittamisesta, ovat muun muun muassa seuraavat:
hömötiainen, töyhtötiainen, pikkusieppo, metso, kanahaukka, puukiipijä ja varpuspöllö. Sääksen
tulevaisuus alueella on turvattava. Erittäin uhanalaisen selkälokin pesäpaikan kohdalta voidaan
todeta, että pesäpaikan suojaamista ei ole otettu riittävästi huomioon kaavoituksessa.
Linnustovaikutukset ovat tässä myös sosiaalisia. On tärkeää säästää näitä suhteellisen lähellä
asutuskeskuksia sijaitsevia yhtenäisiä metsäalueita, vaikka alueella ei välttämättä kartoitushetkellä
olisikaan runsaasti erittäin uhanalaisia ja erityissuojeltavia lintuja. Näitä alueita on jälkikäteen
huomattavan vaikea palauttaa enää ennalleen.

Osayleiskaavaehdotuksessa on tunnustettu kaava-alueen kaakkoisosan peltokokonaisuus tärkeänä
linnustoalueena. Linnustoa ylläpitävät alueella sijaitsevat hevoslaitumet. Alue tulee säilyttää
peltolinnustolle sopivana riittävän laajana kokonaisuutena. Alueelle ei pidä ulottaa uutta
rakentamista kaavaehdotuksessa mainituin tavoin. Ennallistoimet joiltakin osin ovat tarpeen.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Puskiaisten oikaisusta tulee luopua, jotta
koskematonta monipuolista lintualuetta sekä virkistys- ja luontoaluetta voidaan säilyttää. Tätä
kautta myös kehätie tulee tarpeettomaksi, ja vältetään ylitiheä kaavoitus ja alueen haitallinen
pirstoutuminen. Sääksjärven aluetta voidaan kaavoittaa ja kehittää luontoa kunnioittaen, kun
luovutaan liian tehokkaista kaavoitustavoitteista. Tiheät kaavoitustavoitteet ja uudet tieväylät
koskemattoman luontoalueen kautta perustuvat vanhentuneisiiin laskelmiin ja tavoitteisiin. Tehdyt
linnustoselvitykset näin laajalle alueelle ovat selkeästi liian puutteelliset.

Tampereella 10.5.2024


Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi

Puh: 050 3563231