Pily:n mielipide Hämeenkyrön Konikallion tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta 4.4.2024

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Ikaalisten-Hämeenkyrön
Konikallion tuulivoimahankkeen YVA-selostukseen PIRELY/243/2022.

Hanke

Ilmatar Energy Oy:n hankeyhtiö Ilmatar Ikaalinen-Hämeenkyrö Oy suunnittelee
tuulivoimapuiston rakentamista Ikaalisten kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan alueelle.
Hanke-alue sijaitsee noin 10 km Ikaalisten keskustasta lounaaseen ja noin 12 km
Hämeenkyrön keskustaajamasta luoteeseen. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin
1,5 km etäisyydellä alustavista voimalapaikoista ja lähin loma-asunto noin 1,7 km
etäisyydellä.

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan kahta toteutusvaihtoehtoa
(VE1 ja VE2) ja lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa (VE0) eli tilannetta, jossa
tuulivoimapuistoa ei rakenneta. Tuulivoimahankealue käsittää yhtenäisen
tuulivoimapuistoalueen, jonka pinta-ala on noin 20 km2. VE1 vaihtoehdossa alueelle
sijoittuisi 15 voimalaa ja VE2 vaihtoehdossa 11 voimalaa. Tuulivoimaloiden
kokonaiskorkeus on enintään 350metriä ja yksikköteho noin 6–10 MW. Tuulivoimapuiston
sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein ja ulkoinen sähkönsiirto uudella, noin 14–15
km pituisella 110 kV voimajohdolla (maakaapeli tai ilmajohto). Sähkönsiirron A-
vaihtoehtona tutkitaan koilliseen suuntautuvaa vaihtoehtoa ja B-vaihtoehtona etelään
suuntautuvaa vaihtoehtoa. Nämä uudet voimajohtoreittivaihtoehdot kuuluvat osaksi
hankkeen YVA-menettelyä.

YVA-selostuksen arviointia

Vaikutuskohteen herkkyys on määritelty vähäiseksi, mikä on ilmeisen alakanttiin arvioitu.
Selvityksissä on todettu alueen vaikutuspiirissä sijaitsevan sääksireviiri, pöllöjä ja hyvä
metsokanta. Näiden yksin pitäisi nostaa linnuston yleistä herkkyyttä muutoksille vähintään
kohtalaiseksi. Hankealueelle on vaikea sijoittaa voimaloita tavoiteltu määrä siten, ettei niistä
koidu haittaa esimerkiksi metson (DR) soitimelle tai estä soidinta kokonaan. Hankealueen
metsokanta on merkittävän runsas jo aivan alueellisesti ajatellen. Tällaisen alueen
metsokantaa tulee suojella kaikin mahdollisin tavoin eikä kannan olemassaoloa saisi
heikentää tai aiheuttaa kannan katoamisen alueelta. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava.
Vaikutusten arvioinnissa esitetään väite, että kanalinnuilla törmäysriski on merkittävämpi
vaikutustekijä kuin melu. Samassa kappaleessa mainitaan suosituksesta, jossa soitimen
ympärille on jätettävä kilometrin suojavyöhyke, mutta varsinaisena lievennystoimenpiteenä
tätä ei ole esitetty. Tuoreimman tiedon mukaan melu haittaa merkittävästi metsojen soidinta
800 metrin säteellä voimalasta, ja jotkin elyt ovat alkaneetkin vaatia väh. 500 metrin
buffereita soidinpaikkojen ympärille. Soidinpaikkoja ei ole huomioitu voimalasijoittelussa
riittävästi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusryhmä on koostanut yhteen 84 tutkimusta 22 maasta ja
erottanut niistä 160 tapausta, joissa tuotettiin tietoa siitä, kuinka kauas tuulivoimalat
vaikuttavat eri lintu- ja nisäkäsryhmiin.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Tämän koosteen mukaan tuulivoimaloilla on suurtakin vaikutusta lintuihin. Tosin
vaikutukset saattavat vaihdella yksilöllisesti samankin lajin kohdalla.
Linkin tiedoissa todetaan muun muassa seuraavaa:

”Tutkituissa tapauksissa tuulivoimaloiden alueelta kauemmaksi siirtyi 63 % linnuista, 72 %
lepakoista ja 67 % maanisäkkäistä.
• Johdonmukaisimmin siirtyivät kurjet (3 siirtymää/3 tutkittua tapausta), pöllöt (2/2) ja
porot (6/6). Ne siirtyivät keskimäärin 5 km kauemmaksi tuulivoimaloista.
• Metsäkanalinnuilla vaikutukset ulottuivat keskimäärin 5 km päähän, mutta 11:ssa
18:sta tapauksessa.
• Lepakoihin vaikutukset ulottuivat keskimäärin 1 km etäisyydelle (21 siirtymää/29
tutkittua tapausta)
• Sorsalintuihin (6 siirtymää/7 tutkittua tapausta), petolintuihin (24/30), varpuslintuihin
(16/32) ja kahlaajiin (8/19) vaikutukset keskimäärin 500 m etäisyydelle.”
Tuulivoimalat aiheuttivat siirtymää kurjille ja pöllöille keskimäärin 5 kilometriä.
Metsäkanalinnuille vaikutukset ulottuivat myös keskimäärin 5 kilometrin päähän.
Sorsalintuihin, petolintuihin, varpuslintuihin ja kahlaajiin vaikutukset ulottuivat siirtymänä
keskimäärin 500 metriä. Edelleen on huomattava, että lintujen siirtymisalttius voi johtaa
tilanteeseen, jossa sopivaa biotooppia ei löydykään läheltä tai sitten biotooppi, johon linnut
joutuvat siirtymään, on tuntuvasti huonompi kuin alkuperäinen oli.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy-yhtiön erityisasiantuntija, biologi Ville Suorsa on
suorittanut viisi vuotta kestäneen muutontarkkailun tutkimuksen. Simossa ja Iissä muuttoa
tarkkailtiin keväisin ja syksyisin yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen
alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muuttoa seurattiin myös Raahessa. Selvästi yleisin
voimaloihin törmännyt laji oli metso. Niitä löytyi kaikkiaan kolmetoista, Raahea lukuun
ottamatta kaikilta alueilta. Teeriä törmäsi voimaloihin kaksi ja riekkoja yksi, joten
metsäkanalintujen osuus kaikista linnuista oli tasan kolmannes.
https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570
Sääksisäätiön suositus tuulivoimaloiden ja asutun sääksenpesän väliselle etäisyydelle on 2
kilometriä. Sama suositus on mainittu Ympäristöhallinnon ohjeissa 5/2016.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?
sequence=1&isAllowed=y

Lisäksi on otettava huomioon, että hankealueen läheisyydessä pitää reviiriä useita
sääksipareja (DR). Tämäkin aiheuttaa sen, että haittavaikutuksia linnustolle ei pidä
aliarvioida. Todettakoon, että sääkset on huomioitava lainsäädännön ja ohjeistuksen
mukaisesti, vaikka pesä ei olisikaan ollut käytössä joka vuosi. Lähin selvityksen aikana
asumaton pesä on selkeästi alle 2 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Tällainen sääksen pesä
ja pesäpuu on turvattava siten, että pesintä mahdollistuu jatkossa.
Muista petolinnuista pitää mainita mehiläishaukka (EN). Laji on myös Pirkanmaan
vastuulaji. Tuulivoimalat synnyttävät mehiläishaukan säilymiselle alueella tuntuvaa riskiä.

Vesajärvi kerää laulujoutsenia (DR) muuttoaikaan suuria määriä ruokailemaan ja
lepäilemään. YVA-selostuksesta ei käy selkeästi ilmi, miten laulujoutsenkerääntymät ja
niiden lentoreitit alueella on otettu huomioon. Selostuksessa todetaan, että hankealueen
lähellä ei ole tärkeitä lintujen kerääntymäalueita. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun
mukaan Vesajärvellä on havaittu esimerkiksi 28.4.2024 yhteensä 455 joutsenen paikallinen
kerääntymä. Vuoden loppuolella 2021 Vesajärvellä laskettiin 8.11. yhteensä 460 paikallista
joutsenta.

Päätelmiä

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa jo 11.3.2022 antamaansa mielipiteeseen, joka
koski Konikallion tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaa:
”Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen näkemyksen mukaan VE1 mukaisesta turbiinien
sijoittelusta pitää luopua merkittävän metson soidinpaikan säästämiseksi ja toteuttaa
maksimissaan VE2 mukainen suunnitelma ja tässäkin tapauksessa harkita huolellisesti
turbiinien sijoittelua laajennettujen linnustoselvitysten antamien tulosten valossa sekä olla
valmis tarpeen tullen vähentämään turbiinien määrää myös VE2 suunnitelman mukaisesta
määrästä tai viime kädessä toteuttaa nollavaihtoehto. ” Samoin Alaistenniitut –
Siloistenkallion alueelta tulee poistaa lähimmät kaavaillut tuulivoimalat. Edelleen Teerineva
kuuluu soidensuojelun täydennyskehotuksen listalle. Teerinevalla on havaittu muun muassa
Pirkanmaalla kovasti harvinaistunut pohjansirkku (NT). Teerinevan lähellä olevat
tuulivoimalat (T1 ja T2) tulee poistaa suunnitelmista.

Konikallion tuulivoimahanke sijoittuu merkittävälle metson soidinalueelle. Hankealueelle
on vaikeaa rakentaa suurta määrää tuulivoimaloita ilman, että törmäysriski, biotoopin
pirstoutuminen ja melu sekä muu häiriövaikutus aiheuttavat metsojen siirtymisen alueelta.
Alue voi muuttua metsoille sopimattomaksi soidin- ja pesintäalueeksi. Tämä on otettava
huomioon tarkoin suunnittelussa varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueelle
rakennetaan myös lukuisasti uusia teitä. Alue pirstoutuu tätäkin kautta entisestään. Nyt
lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vain hieman runsaan 400 metrin päässä soidinpaikoista,
Tämä etäisyys ei ole riittävä suojaetäisyys, jos varovaisuusperiaatetta noudatetaan.

Hankealueen tuntumassa on useita sääksien reviireitä ja muitakin petolintujen reviireitä.
Tämä korostaa haittavaikutusten merkittävyyttä linnustolle. Kuitenkin vaikutuskohteen
herkkyys on todettu arviointiselostuksessa vähäiseksi kielteiseksi. Haittavaikutuksia
linnustolle on arvioitu ilmeisen alakanttiin. Lisäksi sääksien lentoreitteihin liittyy liian
suuria epävarmuuksia ja olettamuksia. Arviointiselostuksessa todetaan, että yhden
sääksireviirin osalta tilanne on vielä avoin eikä vaikutusta tuulivoimahankkeeseen tiedetä.

Kuten yleensä tuulihankkeita koskevissa linnustoselvityksissä nytkin esimerkiksi pöllöjen
soidinkuuntelu ja kanalintujen soidinpaikkatutkimus on rajautunut yhteen vuoteen. Tämän
vuoksi selvityksissä on merkittävää epäluotettavuutta mukana, koska esimerkiksi pöllöjen
soidin vaihtelee vuosittain muun muassa myyräkannoista johtuen. Pöllöjä kuunneltiin
kahtena yönä pysähdellen noin 500 metrin välein ja ollen yhdellä paikalla 3-5 minuuttia.
Kuunteluajan olisi pitänyt olla pitempi yhtä paikkaa kohden – etenkin, kun
pöllöselvitykseen käytetty aika on ollut varsin vähäinen.

Muuttolinnustoselvitys rajautuu maaliskuusta lokakuulle. Muutonseuranta tulee aloittaa jo
helmikuussa ja sitä jatkaa marraskuulle (tai pitemmällekin riippuen muun muassa
laulujoutsenten muuttotilanteesta). Kotkamuutto alkaa myös aikaisin, mikä tulee ottaa
huomioon muutonseurannan ajoittamista mietittäessä. Lisäksi YVA-selostuksessakin
todetaan, että yömuutto on vilkasta, ja yömuuttoa ei ole pystytty havainnoimaan.

Kevätmuuton seurannassa havaittiin yli 6 500 hanhea. Hanhista 40% lensi
törmäyskorkeudella. Hanhien lentoreitti vaihteli huomattavan paljon. Hanhia muutti myös
hankealueen päältä. Petolinnuista 34% muutti törmäyskorkeudella. Syysmuutonseurannassa
vuonna 2022 kurkia havaittiin 4 958 yksilöä. Kurjista muutti kolmasosa
törmäyskorkeudella. Kurkien muuttoreittiin vaikuttavat tuulet ja muut sääolosuhteet.
Kevätmuuton seurannassaa havaittiin 288 laulujoutsenta, joista 239 lensi
törmäyskorkeudella. Syysmuutonseurannassa laskettiin 463 laulujoutsenta, joista 159 lensi
törmäyskorkeudella. YVA-selostuksessa todetaan, että hankealueen kautta tai sen
lähietäisyydeltä muuttaa runsaasti lintua kuten hanhia ja kurkia. Muuttavien petolintujenkin
määrä on huomattava. Tästä syystä linnustoselvitykseen tulee paneutua hyvin ja ottaen
huomioon lintujen muuttopäivät.

Kehrääjäselvitys jää liian alimitoitetuksi. Kehrääjiä (DR) on tarkkailtu yleisen
pesimälinnustoselvityksen yhteydessä ja lisäksi lepakkoselvityksen ohessa.
Tuulivoimahankkeiden vaikutuksesta kehrääjiin on tutkimuksissa saatu selkeitä viitteitä, että
tuulivoimahankkeet saaattavat olla kehrääjille merkittävän haitallisia. Tästä syystä tällä
Pirkanmaan yhdestä parhaimmista kehrääjäalueista pitää laatia riittävän konkreettinen ja
tehokas selvitys kehrääjien liikkeistä hankealueella ja hankealueen lähialueilla.

Sähkönsiirtolinjojen kohdalta linnustoselvitys näyttää olevan liian ylimalkainen. Mitään
tarkempaa tietoa, miten linnustoselvitys on tehty, ei ole kerrottu. Linnustoa on seurattu
kasvillisuuden ja liito-oravan kartoituksen yhteydessä. Linnuston selvittäminen
sähkönsiirtolinjoilla tulee tehdä laaja-alaisemmin muun muassa havainnoimalla, onko
linjojen tuntumassa esimerkiksi petolintujen reviireitä. Ilmajohdot saattavat aiheuttaa
törmäysvaaraa petolinnuille ja muillekin lintulajeille. Sähkönsiirtolinjat pirstouttavat
maastoa myös lisää tuulivoimaloiden ja uusien teiden rakentamisen ohessa. Sähkönsiirto
tulee maakaapeloida haittavaikutusten minimoiseksi.

Kun verrataan sähkönsiirtolinjojen vaihtoehtoja, niin B -vaihtoehto tuntuu linnuston
kannalta paremmalta. Lisäksi A-vaihtoehto kulkisi Vatulanharjun Natura-alueen kautta.
YVA-selostuksessa arvioidaan tuulivoimahankkeen merkitsevän linnustolle vain vähäistä
kielteistä vaikutusta. Tähän arvioon ei voi yhtyä. Hankealueella on Etelä-Suomen oloissa
vahva metsokanta. Hankealueella ja sen lähituntumassa pitää reviiriä useita petolintulajeja.
Tuulivoimahanke vaikuttaa useaan sääksireviiriin. Lisäksi aivan alueen lähituntumassa on
Pirkanmaan yksi parhaimmista kehrääjäpaikoista.

Kysymyksessä on melko massiivinen hanke. Hanke sijoittuu osaltaan Natura-alueelle
(Vatulanharju-Ulvaanharju FI 0309001, Sac, 1 089 ha) ja sen välittömään läheisyyteen.
Edelleen hankealueen lähituntumassa on Vatulanharjun valtakunnallisesti arvokas
Pirkanmaan harjumaisema. Hankealueen vieressä on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen
yhdistyksen määrittelemä maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-alue).
Tämäntyyppinen hankealue synnyttää kysymyksiä alueen soveltumiselle
tuulivoimarakentamiselle. Natura-alueet esimerkiksi tulee jättää lähtökohtaisesti rauhaan
tuulivoimarakentamiselta ja muulta rakentamiselta. Hankealue sijoittuu Hämeenkankaan
suoluontovyöhykkeelle, joka on Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokas suoharjumaiseman vyöhyke.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan VE1 vaihtoehtoa ei voi toteuttaa,
koska se aiheuttaisi linnustolle liian suuria haittavaikutuksia. VE2 on myös hyvin vaikeasti
sovitettavissa hankealueelle siten, että muun muassa metson suojelu voitaisiin ottaa
riittävästi huomioon. Linnustoselvityksissä on sellaisia puutteita, jotka vaikeuttavat
arvioinnin tekoa. Näin ollen varovaisuusperiaatetta on noudatettava. Suojelun tarvetta ei
pidä tarkastella liian suppeasti vain tuulivoimaloiden lähituntumassa. Harukselliset
tuulivoimalat lisäävät riskiä lintujen törmäyksille. Myös lentoestevalojen aiheuttamaa riskiä
linnuille on vähennettävä erilaisin arviointiselostuksessakin mainituin keinoin.
Jos tuulivoimaloiden pystyttämiseen päädytään, jälkiseuranta on järjestettävä tehokkaasti.
Linnustolle koituvien vaarojen tai uhkien ilmetessä on ryhdyttävä tarvittaviin
toimenpiteisiin.

Ellei tuulivoimaloiden määrää vähentämällä pystytä turvaamaan hankealueen ja sen
lähistön pesimälinnustoa, hanketta ei pidä toteuttaa. Samoin tuulivoimaloiden paikat on
tarkistettava siten, että linnuston suojelu toteutuu tehokkaasti.

Tampereella 4.4.2024


Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi
puh. 050 3563231