Mielipide Myyränkankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta 24.4.2024

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Virtain Myyränkankaan
tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta ( viite PIRELY/4803/2022 )

Hanke

YVA-selostuksessa todetaan hankkeesta seuraavaa:
”ABO Wind Oy suunnittelee Myyränkankaan alueelle 27 tuulivoimalan suuruista tuulivoi-
mapuistoa (VE1). Toisena naihtoehtona on VE2, joka käsittäisi 22 tuulivoimalaa. Hankealue
sijaitsee Pirkanmaalla Kihniön ja Virtain kuntien alueella. Voimaloiden kokonaiskorkeus on
enintään 320 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on 154–270
MW. Myyränkankaan hankealueella tutkitaan tuulivoiman lisäksi myös mahdollisuuksia
aurinkovoiman tuotantoon ja aurinkovoiman kokonaistehon arvioidaan esisuunnittelun
perusteella olevan noin 90 megawattia (MW) (AVE1). Hankkeessa tarkastellaan
toteutusvaihtoehtojen lisäksi hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. nollavaihtoehtoa
(VE0).

Tuulivoimapuisto ja samalla myös aurinkovoima-alue liitetään kantaverkkoon joko
rakentamalla hankealueen rajalta 400 kV voimajohto suunnitteilla olevaan Åback
(Kristiinankaupunki) – Melo (Nokia) -linjaan noin 21 km hankealueelta länteen (SVE1) tai
noin 31 km hankealueelta etelään (SVE2).

Hankealue sijaitsee Myyränkankaan alueelle Kihniön keskustaajaman ja Kurjenkylän
välisellä alueella. Kihniön keskustaajama sijaitsee noin 4 kilometrin päässä
suunnittelualueen länsipuolella ja Virtain keskustaajama noin 20 kilometrin päässä
suunnittelualueen itäpuolella. Hankealueen pinta-ala on noin 4100 ha, jossa on pääasiassa
havu- tai sekametsää.”

Linnustoselvityksistä

Linnustoselvitysten osalta kerrotaan, että petolintuselvitys vuonna 2022 on jäänyt tekemättä.
Petolinnut – varsinkin suuret petolinnut- ovat herkkiä törmäämään tuulivoimaloihin. Lisäksi
useat pesivät petolinnut karttavat tuulivoima-alueita, ja tuulivoimaloilla on haitallisia
vaikutuksia petolintuihin usean kilometrin matkalta. On erittäin tärkeää, että
tuulivoimaselvityksissä paneudutaan riittävän tehokkaasti hankealueella ja hankealueen
lähialueilla pesivien petolintujen lentoreittien tarkkailuun. Perusteena erillisen
petolintuselvityksen tekemättä jättämiselle ei ole se, että petolintuja ei olisi havaittu muun
selvityksen ohessa. Ei myöskään mahdollinen resurssien puute.

Tuulivoimaan liittyviä linnustoselvityksiä ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen
oppaassa luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (2. korjattu painos), liite 2:
”Suunnitellulla tuulivoima-alueella kartoitetaan sekä pesivät että levähtävät linnut. Pesivän
ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuutta tulee havainnoida pesimä-, kevät- ja
syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että myös erilaiset alueelliset ja
lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä
lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen
suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.

Suunnitellun tuulivoima-alueen sijoittumista suhteessa lintujen muuttoreitteihin voidaan
tarkastella osin taustatietojen perusteella, sillä lintujen päämuuttoreittejä on selvitetty sekä
valtakunnallisella (Toivanen ym. 2014; Lehtiniemi ja Toivanen 2023) että maakuntien
tasolla (esim. Ahlman ja Luoma 2013; Metsänen 2017). Tämän lisäksi on
muuttolintuselvityksellä tuotettava arvio suunnitellun tuulivoima-alueen läpi muuttavien
lintujen yksilömääristä, lentoreiteistä ja lentokorkeudesta. Selvitys tehdään sekä keväällä
että syksyllä muutonseurannan ohjeita noudattaen (Ympäristöministeriö 2016).
Tarkemmat ohjeet tuulivoimarakentamiseen liittyvien linnustoselvitysten tekoon ja
vaikutusten arviointiin esitetään ympäristöministeriön julkaisussa (Ympäristöministeriö
2016; 2024). Avomerituulivoimaloiden linnustoselvityksiä koskevat yksityiskohtaiset
suositukset julkaistiin vuonna 2023 (BirdLife Suomi 2023a). Tuulivoimaloiden
linnustovaikutuksista kertyy jatkuvasti lisää tietoa, jota on syytä hyödyntää selvitysten
suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.”

Hankealueella on hyvä metsokanta. Tunnettua on tutkimustenkin perusteella, että metso on
herkästi tuulivoimaloista kärsivä laji. Tämä johtuu monesta syystä. Tuulivoimaloiden ja
huoltoteiden rakentaminen pirstoo metsojen elinympäristöä entisestään. Tuulivoimaloista
lähtevä melu häiritsee metsojen hiljaista soidinta. Metsot saattavat olla melulle hyhvinkin
herkkiä. Hankealueella on arvioitu melun määräksi melumallinnuksen mukaan 40-50 dB
(A), Yleisesti tutkimusten mukaan lintukannat alkavat kärsiä 42-52 dB (A) melusta
metsäisillä alueilla. Tuulivoimalat karkottavat metsoja tuulivoimala-alueelta, ja metsot
törmäilevät herkästi tuulivoimarakenteisiin ja ilmajohtoihin. VE1-vaihtoehto on aivan liian
massiivinen, jotta tuulivoimaloiden sijoittelulla kyettäisiin ottamaan riittävästi huomioon
metson suojelutarpeet. Myös vähäisemmällä voimalamäärällä on hyvin vaikea turvata
nykyisen metsokannan olemassaoloa jatkossakaan hankealueella.

https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570
https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Kevätmuuttoa on seurattu 20.4. - 31.5.2022 ja 9 päivän ajan. Syysmuuton seuranta on
ajoittunut 12.9.- 17.10.2022 väliselle ajalle ja on kestänyt 10 päivän ajan. Kevätmuuton
seuranta on aloitettu aivan liian myöhään, jotta olisi saatu luotettava kuva (edes yleiskuva)
muutosta hankealueen ja sen lähistön kautta. Kevätmuutto pitää kevään säätilanteesta
riippuen aloittaa jo helmikuussa, jotta kotkamuuttoa saataisiin mukaan. Syysmuutton
seurantaa on jatkettava marraskuulle (ja jopa myöhempään). Laulujoutsenen syysmuutto
tapahtuu sääolosuhteista riippuvaisesti hyvinkin myöhään. Edelleen YVA-selostuksessa
todetaan, että hankealueelta ei ole aiempaa linnustoselvitystä, ja tiedot linnuista ovat näin
ollen huonot. Tämäkin tosiasia painottaa kunnollisten linnustoselvitysten tekemistä.
Yksivuotinen puutteellisesti tehty muuttoselvitys ei ole riittävä näin suuren
tuulivoimahankkeen kohdalla.

Muuttoselvityksen puutteellisuus kerrotaan myös YVA-selostuksessa mainiten, että kurjen
päämuuttoa ei ole havainnoitu keväällä eikä syksyllä 2022. Edelleen mainitaan, että
muutontarkkailupaikka on ollut huono, jotta muuttoa olisi voitu seurata riittävän laajalta
alueelta. Jo se, että kevätmuutolla kurkia on havaittu vain 11 yksilöä ja syysmuutolla ei
yhtään, osoittaa muutonseurannan olleen väärin ajoitettu. Muutonseurantamääräkin on liian
paljon alakanttiin ohjeistukseen verrattuna. Tuulivoimaan liittyvissä linnustoselvityksissä on
saatava tältä osin muutos parempaan. Muutonseurantaan käytettyä aikaa ja päiviä on
nostettava lähemmäksi annettua ohjeistusta, jotta muuttavien lintujen tilanteesta saadaan
luotettavampi kuva. Näin on tehtävä varsinkin suurissa ja massiivisissa tuulivoimankkeissa
– kuten tämä Myyränkankaan hanke on Pirkanmaan oloissa.

Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö
2016) todetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?
sequence=1

”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe-
simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että
edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri-
tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja
lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.
Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis-
piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul-
kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa,
kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen
reviirikartoituksia keväällä ja kesällä.

Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan
kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu-
rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan
ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista
vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään.
Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä-
Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”

Joutsenjärven Natura-arviointiin liittyvät epävarmuudet johtuvat siitä, että esimerkiksi
petolintujen ja muiden lajien lentoreittien havainnointi on ollut liian vähäistä. Näin ollen on
vaikea arvioida, miten eri lajien lentoreitit mahdollisesti suuntautuvat
tuulivoimahankealueelle tai sen yli ja takaisin Joutsenjärvelle. Mahdollisten kielteisten
vaikutusten arviointi vaikeutuu ja muuttuu enemmän todennäköiseksi tai mahdolliseksi.

Maakotka

Pohjoisella Pirkanmaalla sijaitsevat maakotkien ja riekkojen Suomen eteläisimmät reviirit.
Maakotka on saatu palautetuksi Pirkanmaalle. Kotkalintujen pesimäaikainen lentoreittien
selvittäminen on jäänyt Myyränkankaan tuulivoimahankkeessa aivan liian vähäiseksi.
Muidenkin petolintujen havainnointi edellyttää lisäselvitystä. Liian myöhään alkanut
keväinen muutonseuranta on vaikuttanut siihen, että muun muassa kotkalintujen muutosta
alueen kautta tai lähialueilla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa.

Hankealueella ja sen läheisyydessä liikkuu useita maakotkia ja sijaitsee useita
maakotkareviireitä. Maakotka on erityisesti suojeltu laji, direktiivilaji ja vaarantunut.
Maakotkan säilyminen Pirkanmaalla, jossa on Suomen eteläisimmät reviirit, on turvattava
eikä maakotkan tulevaisuutta saa vaarantaa. Nykyinen maakotkien pesimäalue ei saa
kaventua eteläosista.

Lähin maakotkan pesä sijaitsee n. 2 kilometrin päässä hankealueesta ja noin 3 kilometrin
päässä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Tämä pesä on ollut asumaton vuodesta
2014 lähtien. Tuolla reviirillä liikkuu kuitenkin havaintojen mukaan maakotkia edelleen.
Hankealueella ja sen läheisyydessä on havaittu myös nuoria maakotkia. Kun otetaan
huomioon, että Luoteis- ja Pohjois-Pirkanmaalle on vireillä useita lähelle toisiaan
suunniteltuja tuulivoima-alueita, tulee maakotkille sopivien ja turvallisten biotooppien
säilymiseen paneutua erityisen huolellisesti.

Maakotkalla on laaja reviiri. Maakotkan reviirin käyttäminen vaihtelee vuodenajoittain ja
ravintotilanteen mukaan. Aikuiset maakotkat pyrkivät pysymään reviirillään
talvikaudellakin. Tästä syystä maakotkien liikkumista tulee tarkkailla talvellakin, jotta
lentoreiteistä ja reviirialueen käytöstä saadaan luotettava kuva. Talvikaudella maakotkien
lento tapahtuu myös muuta ajankohtaa matalammalla, mikä puolestaan lisää törmäysriskiä.
Ilmajohdot ovat maakotkille vaarallisia, Suomessa rengastettujen maakotkien kuolinsyynä
on 20% törmääminen ilmajohtoon. YVA-selostuksessa todetaan, että maakotkien
havainnointi ja lentoreittien selvittäminen ei ole riittävällä tasolla.
Maakotkan pesän suojavyöhykkeeksi tuulivoimahankkeita ajatellen suositellaan 3-6
kilometriä. Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka
käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6
kilometrin suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-
alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan.

Pöllöselvitys

YVA-selostuksen sivulla 146 kerrotaan tehdystä pöllöselvityksestä seuraavaa:
”Pöllöselvitys toteutettiin keväällä 2022 osin pöllöjen kuuntelun kannalta epäsuotuisassa
säässä, joten kattavaa kuvaa alueen pöllökannasta ei ole saatu. Pesivien pöllöjen määrä ja
soidinaktiivisuus vaihtelee vuosittain ravintotilanteen mukaan, ja siksi yhden kevään
kattavissa maastoselvityksissä ei mahdollisesti havaita kaikkia selvitysalueella pesiviä
pöllölajeja tai yksilöitä.” Näin ollen pöllöselvitys ei anna luotettavaa tietoa alueen
pöllökannasta. Havaitun huuhkajan esiintyminen alueella tulee myös selvittää
mahdollisimman tarkoin.

Yhteisvaikutukset

Pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaan alueella on vireillä useita tuulivoimahankkeita.
Alueella on myös Pirkanmaan ja koko maatakin ajatellen arvokasta lintulajistoa. Liian tiheä
tuulivoimaloiden verkosto synnyttää paikallisesti tuntuvia haittavaikutuksia linnustolle.
Samoin tuulivoima-alueiden haitalliset yhteisvaikutukset voivat olla tuntuvia.
Myyränkankaan hankkeen tuntumassa enintään 10 kilometrin etäisyydellä on lisäksi seuraavat
tuulivoimahankkeet vireillä: Tuuranmäki, Vermassalo, Lylyharju ja Mäntyperä. YVA-selostuksen
Joutsenjärven Natura-arvioinnissa todetaan sivulla 37 seuraavasti: Muuttolinnustoon kohdistuu
usean hankkeen toteutuessa kertautuva estevaikutus ja riskikorkeudella muuttaville törmäysriski.
Paikallisten pesimälintujen osalta kertautuva törmäysriski on suuri etenkin lajeilla, jotka hakevat
ravintoa laajalta alueelta tai joiden reviirit ovat suuret, kuten merikotkalla (dir.), maakotkalla (VU,
dir.) ja sääksellä (dir.). Näiden lajien reviirit voivat ulottua usealle hankealueelle, minkä lisäksi
myös suuri koko ja kaartelu lennossa altistaa ne törmäyksille.” Yhteisvaikutukseen tulee kiinnittää
vakavaa huomiota ja noudattaa varovaisuusperiaatetta. Kun tarkastellaan yhteisesti näitä neljääkin
tuulivoimahanketta, on selvää, että alueen herkkä lintulajisto ei kestä edellä mainittujen tuulivoima-
alueiden rakentamista ilman tuntuvia haittavaikutuksia.

Loppupäätelmät

YVA-selostuksen kohdassa seurantaohjelma (s.18) todetaankin aivan oikein, että
linnustoselvityksiä tulee täydentää ennen rakentamisen alkamista. Pöllöselvitystä ja
muuttoseurantaa etenkin kurkien päämuuttoaikaan on täydennettävä. Petolintuselvitys on
laadittava. Maakotkien reviirien sijaintia ja maakotkien lentotarkkailua on täydennettävä.
Hankealue ympäristöineen on maakotkille erittäin merkittävää aluetta. Hankealueella ja sen
läheisyydessä liikkuu usean maakotkareviirin lintuja. Maakotkien osalta kaivataan
lisäselvitystä, jotta luotettavia johtopäätelmiä voitaisiin tehdä. Lähin pitkään asumattoman
maakotkareviirin tulevaisuus tulee turvata siten, että sinne on mahdollista uuden
maakotkapariskunnan asettua pysyvästi ilman, että tuulivoimahanke asettaa maakotkille
liiallista häiriötä tai turvallisuusriskejä. Tarvitaan lisäselvitystä maakotkien lentoreiteistä ja
liikkumisesta sekä pesimisestä hankealueella ja sen läheisyydessä. YVA-selostuksessa
arvioidaan, että lähimmän maakotkareviirin pysyessä asumattomana, vaikutus maakotkaan
olisi kohtaisen kielteinen. Muussa tapauksessa tilanne on suureksi kielteinen. Erityisesti
hankealueen suunnitelmassa eteläisimmät tuulivoimalapaikat ovat riskitekijöitä
maakotkalle. Aurinkovoimalasuunnitelmat vahvistavat osaltaan kielteistä vaikutusta
maakotkiin muun muassa vähentämällä saalistusaluetta.

VE1-vaihtoehdon toteuttaminen (27 tuulivoimalaa) ei tule Pirkanmaan lintutieteellisen
yhdistyksen kannan mukaan kyseeseen. VE1 merkitsisi aivan liian suurta tuulivoimaloiden
määrää alueelle, jossa on muun muassa runsas kanalintukanta ja lisäksi tärkeä luonnon
monimuotoisuusalue.Vaihtoehto V3 on myös poissuljettu. VE2-vaihtoehto lähtee 22
tuulivoimalasta. VE2-vaihtoehdon toteuttaminen turvaisi paremmin valmisteilla olevassa
vaihemaakuntakaavassa määriteltyä luonnon monimuotoisuuden ydinaluetta ja
Joutsenjärven Natura-aluetta. Samalla tuulivoima-alue sijoittuisi vireillä olevan tuulivoimaa
koskevan vaihemaakuntakaavan rajaamalle alueelle.

Kuitenkaan hanketta ei pidä viedä eteenpäin minkään vaihtoehdon perustalta, ellei
linnustoselvityksiä täydennetä muun muassa YVA-selostuksessakin mainituin tavoin.
YVA-selostuksessa ei saa riittävää tietoa siitä, miten ja millä laajuudella sähkönsiirtolinjojen
linnustoselvitys on tehty. Jos se on tehty vain 50 metrin etäisyydellä linjan molemmille
puolin paikoittain, ei selvitys ole riittävä.

Selvitykset ovat nyt siinä määrin puutteelliset, että ne eivät anna riittävän täsmällistä tietoa
hankealueen tai sen lähialueiden pesimälinnustosta tai näiden kautta muuttavasta
linnustosta. Kun selvitykset on täydennetty, on tehtävä uudet arvioinnit muun muassa
tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista linnustoon ja Joutsenjärven Natura-
alueeseen. Tuiulivoimaloiden sijoittelussa on myös kyettävä ottamaan riittävästi huomioon
esimerkiksi metsokannan suojeleminen, jotta hanketta olisi mahdollista toteuttaa. Samalla
on tarkasteltava tuulivoimaloiden sopivaa määrää hankealueella. VE2-suunnitelman
mukaiset 22 tuulivoimapaikkaa vaarantavat merkittävästi maakotkan tulevaisuutta alueella
(etenkin tuulivoimapaikat 2-11).

Tampereella 24.4.2024


Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi
puh: 050 3563231