Pily:n mielipide Mäntykankaan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta 14.9.2023

PIRELY/714/2023

Hankkeen kuvauksessa todetaan seuraavaa:

”ABO Wind Oy suunnittelee Parkanon ja Kurikan kaupunkien alueille Mäntykankaan tuulivoimapuistoa. Hankealueen pinta-ala on noin 1 300 ha. Hankealueelta on etäisyyttä Parkanon keskustaan noin 25 km ja Kurikan keskustaan noin 40 km. Kihniön keskusta sijaitsee noin 14,5 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon ja Karvian keskusta noin 17,5 km etäisyydellä lounaaseen.

Hankealueelle on tarkoitus rakentaa enimmillään 9 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 7–10 MW.

Sähkönsiirron osalta hankealue on alustavasti suunniteltu liitettävän Fingrid Oyj:n uuteen voimajohtoon Karvia-Parkano välillä tai Fingrid Oyj:n uudelle Parkanon sähköasemalle. Tarkemmat sähkönsiirron ratkaisut selviävät suunnittelun edetessä.”

Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan raja-alueelle on suunnitteilla tuulivoimala-alueiden keskittymä. Jos otetaan 20 kilometrin etäisyys nyt käsiteltävänä olevasta Mäntykankaan tuulivoimalahankkeesta, niin suunnitteilla, rakenteilla tai jo tuotannossa on 9 muuta tuulivoima-aluetta (sisältäen 106 tuulivoimalaa). Keskittymä uhkaisi toteutuessaan kokonaisuudessaan merkittävästi alueen monipuolista luontoa ja linnustoa. Tuolla Luoteisja Pohjois-Pirkanmaan alueella pesii valtakunnallisestikin tuntuvasti vähentynyt kosteikkolajisto. Lisäksi alueella on riekon (VU) ja maakotkan (VU) pesimäalueen eteläraja Suomessa.

Lähialueiden tuulivoimahanketiedoista näyttää puuttuvan Kurikan puolelle kaavailtu Ruohoinenmäen tuulivoimahanke. Ruohoinenmäkeen tulisi 7 tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi enintään 250 metriä. Ruohoinenmäki yhdessä Jäkäläkankaan ja Mäntykankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten kanssa aiheuttaisi haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat muun muassa hankealueilla ja hankealueiden ympäristössä esiintyvän Metsähallituksen suojelulajin reviireihin vaarantaen lajin säilymisen ja lajin kannan vahvistumisen alueella.

Hankealueelle sijoittuu MAALI-alue Särkineva. Tämän lisäksi hankealueen lähistöllä ovat seuraavat MAALI-alueet: Iso-Kivijärvi, Lähdetneva jaLylyneva- Iso Ristineva. Pelkästään useiden MAALI-alueiden määrittäminen tälle Pirkanmaan alueelle osoittaa alueen tärkeyttä linnuston ja monipuolisen luonnon kannalta. Monipuolisen luonnon heikentäminen tai hävittäminen sekä tuulivoimaloiden haitalliset linnustovaikutukset uhkaavat vakavasti monipuolisen ja uhanalaisen linnuston säilymistä ja olemassaolon edistämistä. Uhka korostuu merkittävästi, jos otetaan huomioon 20 kilometrin säteellä Mäntykankaasta olevien hankkeiden yhteisvaikutukset.

Virallisen ohjeistuksen mukaan linnustoselvitykset tulee tuulivoimahankkeissa tehdä seuraavasti (Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 2016):” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&isAllowed=y

Kappale 3.

1) Maalinnuston kartoitusmenetelmän mukaiset pesimälinnustokartoitukset sekä meri- että maa-alueilla tehdään toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana riippuen siitä, onko alue Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Kartoitusalueen laajuuden määrittelyn tulee perustua kartoitusmenetelmän tuntevan asiantuntijan arvioon.

2) Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.

3) Havainnointipiste tai -pisteet tulee valita niin, että niiltä käsin on havainnoitavissa koko suunniteltu tuulivoima-alue. Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuuton seurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään.

Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”.

Alueella on tehty ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan ( Linnusto 6.5.) pöllöselvitys maaliskuussa 2023 kahteen kertaan. Kun tiedetään pöllöjen oikullisuus soidintamisessa sekä ravintotilanteen vaihtelun vaikutukset pöllöjen pesintään, yhden kevään aikana tehty kuuntelu kahteen kertaan ei korvaa pitempiaikaista seurantaa. Pöllöselvityksissä tarvittaisiin ainakin kahden vuoden aikana tehdyt pöllökuuntelut parhaimpaan soidinaikaan.

Kevätmuutonseuranta toteutettiin huhti-toukokuussa 10 vuorokauden aikana: ensimmäinen käynti 15.–17.4. ja 20.4., toinen käynti 26–28.4 ja kolmas käynti 15.–16.5. ja 18.5.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan seuraavaa liittyen muutonseurannan määrään:

”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -opas (SY 6/2016) suosittelee Pohjois-Suomessa muutonseurannan laajuudeksi 20 päivää keväällä ja 20 päivää syksyllä, Etelä-Suomessa vastaavasti 30 päivää/kausi. Hankealue ei sijaitse keskeisellä ja tärkeällä lintujen muuton pullonkaula-alueella rannikolla. Tästä syystä maastotyömäärää ja samalla kustannuksia on mahdollista perustellusti hieman keventää verrattuna aivan rannikkolinjalla oleviin vastaaviin hankealueisiin. Muutonseurannan maastotyömääräksi on varattu keväälle yhteensä 10 päivää ja syksylle yhteensä 10 päivää. Seuranta tullaan toteuttamaan kevät- ja syyskauden kuluessa useassa osassa siten, että hankealueella käydään kolmena kertana keväällä ja vastaavasti kolmena syksyllä. Seurantapäivien riittävyyttä arvioidaan muutonseurantojen kuluessa.”

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan muutonseurantaan käytetty aika on aivan liian vähäinen. Se alittaisi Pohjois-Suomeenkin suositellun ajan puolella. Perusteluna seuranta-ajan vähäisyyteen ei voi käyttää kustannustekijöiden alentamista, koska kysymyksessä ei ole muuton pullonkaula-alue. Tuulivoimaan liittyvien linnustoselvitysten yhtenä pääpiirteenä on ollut pyrkimys laskea selvityksiin käytettävän ajan määrää mahdollisimman alas. Tämä trendi ei saa jatkua, vaan on pidettävä huoli siitä, että selvityksiin käytetään riittävästi aikaa. Yleisesti voitaneen todeta, että muuttoselvityksiin sisämaassa tulee käyttää ainakin 20 päivää kautta kohden, jollei vielä pitempi aika ole perusteltua. Muuttoselvityksien tulee myös jakaantua ainakin kahdelle vuodelle, koska lintujen muuttomäärät ja -reitit vaihtelevat sääolosuhtesta ja muista syistä johtuen. Muuttoseurantaa tulee olla myös jo maaliskuussa. Syysmuuttoseurannan on jatkuttava riittävän myöhään, koska lintujen muutto on myöhentynyt. Esimerkiksi laulujoutsenten muutto voi painottua lähelle vuodenvaihdetta tai jopa vuodenvaihteen jälkeen.

Hankealueen pöllöselvityksen tulee nojautua tietoihin, jotka on kerätty hyvänä pöllöjen pesintävuotena. Vain näin voidaan arvioida mahdollisimman tarkoin alueen merkitystä pöllöille.

Päiväpetolintuselvitykseen käytetään touko-elokuussa kaksi maastotyöpäivää. Edelleen todetaan: ”Mikäli selvityksessä havaittiin päiväpetolintujen pesäpaikkoja, joiden poikasaikainen lentotarkkailu arvioidaan tarpeelliseksi, toteutetaan pesän poikasajantarkkailu erillisselvityksellä. Yhden pesän poikasaikaisen tarkkailun maastotyömäärä on 5 päivää.”

 Suuren päiväpetolinnun selvityksen konkreettisia perusteita ja seurannan määriä ei ole kerrottu riittävän tarkasti. Saa sellaisen vaikutelman, että päiväpetolintuselvityksen ja suuren petolinnun havainnointimäärä pyritään kustannussyistä viemään aivan liian alhaiselle tasolle. Suuren petolinnun havainnointia tulee tehdä myös talvikaudella. Edelleen on todettava, että pesimäaikaisen lepäilevän linnuston havainnointi ei ole riittävällä tasolla.

Taulukosta 8 sivulta 57 hankealueen ja Särkinevan huomionarvoisista lajeista puuttuu pohjansirkku (NT, alueellisesti uhanalainen). Pohjansirkku on ollut katoamassa Pirkanmaalta pesivien lajien joukosta. Hankealue ja sen lähiympäristö on edelleen aivan potentiaalista pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun esiintyminen on tutkittava tarkoin. Hankealue on ollut pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun kanta on ollut vahvistumassa viime vuosien aikana Pohjois-Suomessa. Kun tämä toivon mukaan alkaa näkyä myös esimerkiksi Pirkanmaalla, sopivia reviiripaikkoja on oltava jäljellä pohjansirkulle. Hankealueella ja sen läheisyydessä pesii myos riekko. Kaakkuri (DR) on arka lintu, joka on hyvin altis tuulivoimaloista koituville häiriöille. Kaakkuriselvityksellä on todettava, onko alueella tai sen läheisyydessä kaakkureita (kuten havainnot kertovat) ja aiheuttavatko tuulivoimalat haittaa kaakkureille. Mihin kaakkureiden lentoreitit suuntautuvat?

Kun puhutaan vaihtoehdoista, niin VE1 ei ole lainkaan kannatettava. Muissa vaihtoehdoissa ainakin ne kaksi Särkinevaa lähinnä olevaa tuulivoimalapaikkaa tulee poistaa. Muutoinkin on huomattava, että yleisesti katsottuna Pirkanmaan liiton valmisteilla olevassa tuulienergiatuotantoalueita käsittävässä vaihemaakuntakaavassa 2040 tuulivoima-alueet numerot 1-3 Mäntykangas, Lylyharju ja Pohjasneva sijoittuvat siten, että ne vaarantavat alueen monipuolisen luonnon ja linnuston. Linnusto sisältää useita uhanalaisia tai väheneviä lajeja. Edellä mainittujen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset tulee selvittää tarkoin. Jäkälänkankaan rakenteilla oleva tuulivoima-alue sijoittuu lisäksi aivan Mäntykankaan suunnitellun hankealueen viereen. Tätäkin kautta syntyy selkeitä haittavaikutuksia, jos Mäntykankaan hanke toteutuu. On tarkoin punnittava myös vaihtoehtoa VE0.

Uuden luonnonsuojelain (9/23) 7 §:ssä mainitaan varovaisuusperiaate. Laissa todetaan:” Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa.” Näin ollen voidaan katsoa, että varovaisuusperiaatetta on korostettu entisestään uudessa laissa.

Mäntykankaan tuulivoimahanketta koskevat linnustoselvitykset näyttävät monilta osin puutteellisilta, jos ympäristövaikutusten arviointiohjelman konkretiasta voi päätellä. Linnustoselvitykset tulee kuitenkin tehdä perusteellisesti ja ottamalla huomioon laskennoista annetut viralliset ohjeet. BirdLife Suomen Tiira-havaintoaineistosta voi päätellä, mikä on ollut esimerkiksi pöllöjen pesintätilanne tai petolintujen pesintätilanne kartoituksen aikana. Samoin Tiiran havaintoaineistosta havaitsee, miten hyvin muutonseuranta on kohdistunut vilkkaisiin muuttopäiviin Kun otetaan huomioon se tuulivoimalakeskittymä, joka on suunnitteilla Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajoille, selvitystasoa ei voi alentaa kustannussyistä. Mahdollisesti syntyvän tuulivoimakeskittymän haitalliset yhteisvaikutukset on tuotava esiin selkeästi ja selvitettävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Samalla on esitettävä, millä tavalla haittoja pyritään poistamaan ja miten jälkiseuranta järjestetään. Lukuisten samanaikaisesti ja kiireellä eteenpäin vietyjen eri toimijoiden hankkeiden tuloksena on se, että optimaalisesti paras tuulivoimaloiden sijoittaminen luonnon ja linnuston kannalta ei toteudu.

Tampereella 14.9.2023

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys